Näitä "-töyhtökakaduja" on useita, kuten tässä jo tavallaan mainittiinkin.. Suomessa ei virallisesti kuitenkaan tunneta nimeltä näitä alalajeja, mikä mukavasti sekoittaa muutenkin jo valmiiksi sekavaa täällä käytössä olevaa nimikäytäntöä.. Jos jonain päivänä ihmiset oppisivat käyttämään viralliseksi luokiteltuja nimiä, niin näitä sekaannuksia ei juurikaan sattuisi. Jopa WWF:n sivuilla puhutaan edelleen keltatöyhtökakadusta, vaikka kyseessä on celebesinkakadu.
Kakadujen heimoon
Cacatuidae kuuluu 6 sukua;
Probosciger, Calyptorhynchus, Callocephalon, Eolophus, Cacatua, sekä
Nymphicus. Nämä tässä mainitut valkoiset keltatöyhtöiset veijarit kuuluvat sukuun
Cacatua.
Celebesinkakadu (
Cacatua sulphurea) on todellakin tunnetumpi vanhalla nimellään keltatöyhtökakadu vaikka nimi on vaihdettu vuonna 1999. Tämä taas aiheuttaa sekaannusta kultatöyhtökakaduun (
Cacatua galerita), joka on muuten saman värinen mutta paljon isompi.
Kun kultatöyhtökakadut (
Cacatua galerita galerita, C. g. fitzroyi, C. g. triton, C. g. eleonora), joista ainoastaan nimilajilla ja "tritonilla" on keltaiset poskilaikut, ovat kooltaan 45 - 50 senttisiä niin celebesinkakadut (
Cacatua sulphurea sulphurea, C. s. parvula, C. s. abbotti, C. s. citrinocristata) ovat vain vajaa 33 - 40 cm mittaisia. Näistä
C. s. sulphurea, eli celebesinkakadun nimilaji ja
C. s. parvula ovat kaikista pienimpiä. Vielä pakkaa sekoittaakseni vanhempi kirjallisuus mainitsee celebesinkakadulle pari muutakin alalajia, mutta ne on sittemmin vähäisten erojensa vuoksi liitetty kuuluvaksi toisiin, nykyisen tietämyksen mukaan käytössä oleviin alalajeihin. Näistä
C. s. citrinocristata kulkee tosiaan vieläkin nimellä oranssitöyhtökakadu.
Selkein erotin näillä kahdella lajilla tuon koon lisäksi on maantieteellinen sijainti. Celebesinkakadu on kotoisin Indonesiasta ja kultatöyhtökakadu on kotoisin Australiasta. Selkeää eikös?
Tosin tavallisella linnunomistajalla ei tarvitse olla sen kummempaa tietämystä oman lintunsa alalajin tarkasta määritteestä, kunhan on laji selvillä.. Yleensä vähäisin eroin varustetut alalajit ovat näin kotikonstein todella vaikea määrittää vertailukohteiden puuttuessa pelkästään epämääräisten ja suttuisten nettikuvien perusteella, jotka ovat hyvässä lykyssä toisten kotitieteilijöiden määritteitä ja niissä on useasti silmiinpistäviä virheitä. Nettisivuilla olen törmännyt useasti varsinkin näihin legendaarisiin tapauksiin jossa hyvässä uskossa puhutaan esim. meidän siniotsa-amatsonista, vaikka kuvassa komeilee charmikas kultaposkiamatsoni...
Vähän
celebesinkakadusta.
salla.
