Meillä on tänään juhlapäivä kun Harald ja Helga ovat asuneet pidempään samassa häkissä. Sävel ei vielä ole yhteinen siinä mielessä että linnut eivät ole pari mutta ne tahtovat silti asua samassa häkissä. Helga on asunut ilmeisesti vuosia ihmisseurassa ilman lintuseuraa ja on mielenkiintoista nähdä miten se hakee tasapainoa ''ihmis- ja lintumaailman'' välillä.
Linnut asuivat kuukausi kaupalla viereisissä häkeissä ja siinä näki miten Senegalin luonnollinen äänimaailma ja käytös palautui,kuin myös sen miten älykkäitä nämä lopulta ovat. Helgasta näkee nykyään miten se käyttää yhtä paljon ''vain'' ihmiselle tarkoitettu merkkejä ja ääniä kuin niitä jotka on tarkoitettu toiselle linnulle.
Sittemmin Helga alkoi tepustella Haraldin häkin päällä tätä jatkui kuukausi tolkulla ja sittemmin kun jätin alaluukun auki se alkoi käydä vierailulla häkin sisällä jotka sitten pitenivät... Muutaman nokkaisu tuli Haraldin yrittäessä liian nopeasti rapsuttamaan, mutta nyt kun muutama kuukausi ollaan oltu ''yksissä'' -linnut istuvat jo samalla orrella kahden senegalin mitan päässä toisistaan selkeästi rentoina toisilleen jutellen ja itseään sukien. Niillä on hassu tapa heiluttaa pyrstöään välistä samalla tapaan kuin ankat..
Iso osa papukaijojen yhdistämisen ongelmista johtuu varmaan siitä, että ne ovat kadottaneet ''lintujen kielen''. Noita katsellessa näyttää että niillä on oma äänne melkein kaikkea varten.
