Kukkuu! Meille muutti Siniotsan seuraksi Ruusukakadu joka sai nimekseen alkuperämaassaan suosiossa olevan nimen Toby. Suomeksi sanotaan vain Topiksi.
Ihan ensimmäiseksi, Topi tuli meille Okalinnusta enkä voi hyvälläkään suositella sitä paikkaa kenellekkään. Tekisi mieli tähän avautua paikan toimintatavoista mutta enpä viitsi. Ihmettelen lähinnä miksen itse löytänyt paikasta mitään vasaavanlaista juttua, silloin kun ennen ostoonlähtöä koitin saada paikasta selvää.
Mitään papereita jotka oltiin luvattu, ei sittten linnulla ollutkaan. Täytyy myöntää että otin linnun silti riskillä, sillä olin ajanut pitkän matkan takaa ja turhautti niin vietävästi. Oli linnulla kuitenkin umpirengas jossa viimevuoden leima. Lintu oli eloisa eikä sairauksien merkkejä missään. Siinä oli ainoat perusteet miksi lähti mukaan. Olisi varmaan lintu jäänyt "hyllylle" jos olisin lähempää tullut katsomaan. Enkä varmasti olisi lähtenyt edes ajamaan jos olisin tiennyt että mitään papereita ei ole..
Tästä nyt on lähes kuukausi ja sain juuri höyhenmätä-(sekä joku muu tarpeelliseksi koettu, en muista mikä tauti) testien tulokset. Jotka ovat negatiiviset! Onneksi. Siksi vasta nyt tänne uskaltauduin kirjoittelemaan. Dna-testin tulokset pitäisi vielä tulla.
Topi on viimevuoden käsikasvatti. Joo oishan se emojenkin voinut olla ja tiedossa on haasteita mutta näillä mennään nyt. Ovat Siniotsa-Amatsoni Murun kanssa vierekkäisissä häkeissä ja toivon että näistä tulisi joskus edes jonkinmoiset kaverukset toisilleen vaikka ovatkin aivan eri "kastia".
Erehdyin hieman kun luulin että meidän Muru olisi toivottanut ilolla tervetulleeksi uuden linnun, kun on emojen kasvatti ja luulisi iloitsevan linnusta kuin linnusta. Mutta ei.. Muru onkin tässä puolen vuoden aikana ehtinyt kiintymään minuun niin kovin, että ei aluksi sietänyt tuota vaaleanpunaista palloa minun lähelläni vaan puolusti minua. Nyt jo onneksi voivat olla melko lähekkäin toisiaan, mutta tämäkin ainoastaan jos Murulla on jotain muuta superkivaa tekemistä tai on väsynyt eikä jaksa välittää. Esimerkiksi tänään suihkuttelun jälkeen olivat melko lähekkäin. Murunhan piti keskittyä sukimiseen, eikä silloin jouda hätistelemään.
Onneksi Topi on supertaitava lentäjä eikä törmäilyjä tai muita töppäyksiä sattunut tiukankaan paikan tullen kun Muru hätyytti ympäri asuntoa. Huomaa että Topi on aiemminkin ollut muiden lintujen kanssa paljon tekemisissä kun osaa lukea niin hyvin Murun eleitä. Tietää milloin kannattaa varoa ja milloin ei tarvi.
Toivottavasti nyt oppii olemaan linnuiksi. En rupea liikaa lääppimään ja höösäämään ettei kiinny liikaa ja ole täysin riippuvainen seurastani. Yritän järjestää näille yhteisiä kivoja juttuja jotka lähentäisivät lintuja ja jotta Topi ymmärtäisi että lintukaverinkin kanssa voi puuhastella ja olla. Eikä vain pelkän ihmisen. Esimerkiksi heittelen lattialle herkkuja joita yhdessä käyvät etsimässä ja syömässä sovussa. Suihkutteluhetki tietysti, sekä leikkivät välilä molemminpuolin minua kun istun sohvalla. Kokonainen vessapaperirulla on tässä aivan mahtava kun siitä riittää molemmille ja sitä voisi silputa vaikka maailman ääriin!
