papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Kakadun käytösongelmat
« : 27.11.07 - klo:17:39:49 »
Nyt tarvittas apua ja aika hiivatin nopeesti...
eli meillä on noin 10 vuotias Kultatöyhtökakadu uros joka ei voi sietää miestäni eikä toista papukaijaamme joka on siniotsa-amatson vaikka ovat asustelleet samassa huushollissa.
Molemmat hyökkäävät vuorotellen toistensa kimppuun, luojan kiitos yleensä jompikumpi aina perääntyy tilanteesta.
Eli Kakadu hyökkää mieheni kimppuun jopa häkin päältä (loikkasi puoli metriä suoraan rinnuksille), mikäli  sattuu olemaan vapaana lattialla ja näkee mieheni niin sille tulee oikein kiire juosta kohti.
Se on nyt viikon aikana purrut miestäni jo 5 kertaa ja aika yllättävissä tilanteissa eli yllättänyt täysin vaikka on ensin itse kiivennyt olkapäälle.
Se söi mieheni suusta suoraan ruokaa ja on ollut ainakin hyväksyvinään mieheni.
Illalla kun pitäisi mennä nukkumaan ja valot sammutetaan ja laitetaan rätti häkin päälle niin eikös tämä rutale huuda kun palosireeni ja sitä huutoa saattaa ketää monta tuntia.... ???
Asumme rivitalossa ja seinänaapurimme alkaa kohta hermostumaan vaikka tämä kyseinen ryökäle on ollut meillä vasta reilun viikon.

Kysymys kuuluu että onko se aivan toivoton tapaus vai onko jotakin vielä tehtävissä??
Pystymmekö muuttamaan papukaijan käytöstapoja niin että voimme elää kaikki sulassa sovussa ja että mieheni pystyy myös käsittelemään kakadua??
Vai onko tilanne täysin toivoton??
AUTTAKEE MEITÄ JOS PYSTYTTE PLIIIIIIIISSSSSS.....ennenkun papukaijalta on niskat nurin  ;D tai meillä hermot riekaleina!!
Mulle voi laittaa vastauksen vaikka sähköpostilla eli Quutamolla@gmail.com ja jos on olemassa joku konsultti joka voisi tulla käymään kotona tai konsultoida puhelimitse niin aivan kaikkia apu on todella tervetullutta!!!
KIITOKSET JO ETUKÄTEEN!!!

Toinen vaihtoehto on että jos joku haluaa vaihtaa siniotsa-amatsonin kakaduun  :P....amatsonin sukupuolella ei ole väliä...meillä on noin 10 vuotias uros....mutta se selkeästi kaipaa seuraa...


Re: Kakadun käytösongelmat
« Vastaus #1 : 27.11.07 - klo:19:41:11 »
oisko kenties hormoonit jylläämässä???  :P ja kaks jästipäätä vastakkain, (linnut siis) :-\

http://forum.papukaijat.net/index.php?topic=18132.0
http://forum.papukaijat.net/index.php?topic=16758.0
http://forum.papukaijat.net/index.php?board=42.20


En tiiä onko näistä hyötyä sulle mut toivotaan,
« Viimeksi muokattu: 27.11.07 - klo:19:44:35 kirjoittanut P@P »

Re: Kakadun käytösongelmat
« Vastaus #2 : 28.11.07 - klo:08:37:19 »
Kaksi amatsonia ei välttämättä tule yhtään sen paremmin juttuun, eli suinpäin vaihtamista ei kannata ajatella. Jos 2 amatsonia rakastuu ja alkaa pesiä (sukupuolesta riippumatta), ne todennäköisesti käyvät kaikkien päälle pesää puolustaessaan. Jos taas kyseessä on 2 hormonaalista koirasta, tappelut ovat aika todennäköisiä.

Hyvä nyrkkisääntö on, että aina kaveria hommatessa pitäisi olla useamman kuukauden mittainen koeaika, jonka jälkeen lintu pitäisi saada palauttaa edelliselle omistajalle jos linnut eivät tule juttuun. :-\

Kuinka kauan amatsonisi on ollut sinulla? Onko se tähän mennessä käyttäytynyt aggressiisivesti tai hormonaalisesti? Jos se on käsinkasvatettu, ja ollut 10 vuotta yksin, niin voi hyvinkin olla, ettei se koskaan tule hyväksymään mitään siivekästä seuralaista.

Edit. Poistettu mahdolliset väärinkäsitykset.

Milla
« Viimeksi muokattu: 28.11.07 - klo:11:46:32 kirjoittanut milla »

Re: Kakadun käytösongelmat
« Vastaus #3 : 28.11.07 - klo:10:17:36 »
Tarinaa pitäisi tarkentaa paljonkin, ennen kun voidaan yrittääkään auttaa... :P

Milla
« Viimeksi muokattu: 28.11.07 - klo:11:47:19 kirjoittanut milla »

Re: Kakadun käytösongelmat
« Vastaus #4 : 03.01.08 - klo:21:53:49 »
Moikka.Tutulta kuulostaa ;) Kuten tuolla vanhemmissa jutuissa meistäkin on.... Minulla valkokakadu Carlos oli juuri tuollainen ekat pari kolme viikkoa. Sitten pari vuotta väliä, ettei mitään. Kunnes teloin itteni niin, että toinen käsi oli käyttökelvoton... No jokatapauksessa, asiaan. Olen nyt eronnut ja asun Carloksen kanssa kaksistaan (tai Lefan, lisko)kolmistaan. Tämä hyökkäily esiintyy vain ja ainoastaan sillon kun exä tulee käymään ja tavottaa paria metriä lähemmäksi. Eli olisi minusta mustis ja yrittää ajaa kauemmas. Voisikohan teillä olla niin, että olisi sun ukosta niin mustis?? Meillä alusta-alkaen kannoin itse samantien "nulikan"häkkiin rauhottumaan. Nykyään on häkissä aina sillon kun exä käy. Täytyy myöntää, että ekan kahden viikon aikana olin verillä useemman kerran,sekä huuto kova. Huusin minä ja huus pappari kun kiikutin selliin >:( Samoin pyrin pitämään Carlosta kädellä, enkä laskenut nousemaaan olkapäälle. Ja kyllä siihen lintuun kun tutustuu, niin oppi huomaamaan sen hetken ENNEN kun tavotti kiinni, niin pystyi rauhottamaan tilanteen ennakkoon. Minun mielipide kyllä on se, että tämä mun otus ainakin, kun on tuollaisen "tavan näyttää mieltä"oppinut, ei se koskaan katoa, mutta kun oppii lintua tuntemaan, niin osaa ennakoida ja suoranaiset päällekäynnit vähenee. Niiiin. Ei erottu tuon takia. Pari vuotta meni ihan jees  ;) Meillä muuten edelleenkin kaik muut miehet on ok. Naisten kans on vähän varauksella kokeiltava irtipitoa ja seurattava. Osan sietää, osa on sellaisia, et häkkiinlähtö tulee nopeasti varmuuden vuoksi, osan kans ei edes kokeilla. Lykkyä sinne. Ai niin. Onko rohkeita miespuolisia tuttuja, joka voisi kokeilla, että onko agressiivinen vaan yhtä kohtaan, vai kaikkia. Sympatiat sun miehelle täältä yhdeltä nokitulta ;)
Tellu

Re: Kakadun käytösongelmat
« Vastaus #5 : 06.05.14 - klo:18:51:15 »
Meidän Lucky on myös tällainen ongelmatapaus.  se on kuitenkin hyvin rakastettava koska on selvästi hyvin älykäs ja sympaattinen vaikka onkin äkkipikainen purija.
Lintuhan on ollut nyt meillä 3 vuotta, jona aikana se on selvästi kehittynyt.  Alkuaikoina kun sen päästi vapaaksi se kävi minun kimppuuni lentäen suoraan kohti ja purren tosissaan mistä vain kiinni sai vaikka sitä joutui huitomaan ja repimään se kävi vain päälle vaikka henkensä kaupalla.   Se tarjosi päänsä rapsuteltavaksi häkin pinoihin nojaten ja kun sormensa työnsi ulottuville se puri ja veri lensi.  Lukuisat kerrat se on purrut sormemme verille samoin korvat ja päänahan.
Se myös huusi häkissään karmealla äänellä ja veteli nokallaan pinnoja.

Olemme olleet kärsivällisiä ja yrittäneet voittaa Luckyn luottamuksen.  Nykyään se on rauhallinen häkissään, antaa rapsutella eikä pure kuin silloin kun innostuu liiaksi tai pelästyy.  Kalle pojan kanssa ne tulevat toimeen vapaina omassa huoneessaan,  vaikka eivät ihan toisiaan kosketa mutta esim nukkuvat häkin päällä vierekkäin n. 30 cm päässä poisistaan.
Elämme toivossa, että Luckykin voisi olla vapaana 'ihmistenkin tiloissa' eikä sitä tarvitsisi pelätä!