Olen vahvasti samoilla linjoilla surenkorennon kanssa!

Kun annat lintujesi vielä kotiutua paremmin, jää sinulle myös aikaa kartutella rauhassa tietoa lajisi pesitysvaatimuksista

tässä mainittakoon ihan pari pesitystärppiä tasoa for dummies, mutta suosittelen ehdottomasti perehtymään esim. netin kautta pesityksen saloihin tarkemmin. Varmasti on myös enemmän kuin hyödykästä keskustella kokeneempien kasvattajien/pesittäjien kanssa ennen pesityksen aloittamista, tutustua vaikka paikanpäälläkin, jos mahdollista.
Jo ennen pesinnän aloittamista emojen ruokinnan monipuolisuuteen täytyy kiinnittää erityisen tarkasti huomiota. Koko pesintäprosessi verottaa emojen voimia, joten niiden ravintoaineiden saannin on oltava hyvässä balanssissa! Paljon ituja, tummia lehteviä kasviksia, sopivasti proteiinia jne. Lisäksi muniminen on aikamoinen kalsiuminverottaja pienelle linnulle, joten tätä on hyvä tarjota ravintolisänä (Calcivet on hyvää ja helposti sekoitettavissa veteen, nestemäistä kun on). Tuoreruokaan sekoitettavaa lisävitamiinia kannattaa tarjota myös (Esse 3 on ainakin meillä hyväksi havaittu, ja siinä on vitskujen lisäksi vielä hyödykkäitä aminohappojakin).
Sitten. Pesintärauha. Pönttöä ei saa suotta härkkiä ja aukoa, vaan emoille on annettava rauha munia, hautoa ja hoivata poikasensa ilman, että ne joutuvat stressaamaan. Eli itselle jäitä hattuun, ja jos pönttökameraa ei ole käytössä niin munien määrän voi varovaisesti tarkistaa vaikka parin päivän välein, sekin mieluusti vain hiukan pöntön kantta raottaen ja silloin, kun emot ovat vaikkapa syömässä. Mitä vähemmän ihmisen toimista koituu stressiä emoille tai poikasille, sitä parempi

Ja kuten sanottu, hygienia on ihan ensisijaisen tärkeä, sillä munan kuori läpäisee bakteereja ja saattaa tappaa kehittyvät poikaset jo munaan. Kuoriutuneille poikasille epähygieeniset olot voivat aiheuttaa sairastumisen ja sitä kautta täysin vältettävissä olevaa kärsimystä, sillä pikkuisten immuniteetti pöpöille on vielä aivan olematon. Puhtauteen kannattaa siis panostaa
