Kameramme vetelee viimeisiään, mutta koska ruokinta on niin suuri osa pesitystä, niin kuvia ei sovi unohtaa (ja koska poikasista ei vielä saa materiaalia).
Kotipäivinä ei ole ollut ongelmia ruokinnan suhteen. Olen vähintään parin tunnin välein vaihtanut nopeasti pilaantuvat ruoat. Koulupäivinä aloitan aamulla paremmin säilyvistä tuoreruoista, joihin kuuluvat mm. idätetyt ja liuotetut siemenet ja pavut, chilit ja paprikat, versot, parsakaali, kukkakaali ja leipä. Iltapäivästä saavat tunnin-parin välein keitettyä kananmunaa, liotettuja chia-siemeniä ja pellettejä, joihin on sekoitettu marjarouheita, vitamiineja, probiootteja ja joskus muuten vähemmän uppoavia aineksia, sulatettuja pakastevihanneksia, toisinaan ehkä pari palaa säilöntäaineetonta laktoositonta raejuustoa, puuroja, soseita yms. Porkkanaraastetta saavat myös, mutta se on minun parvelleni ollut jokin kynnyskohta maistamisen suhteen.
Lisäksi emoilla on tarjolla siemenseosta kuivatuin yrtein ja marjoin, murskattuja pellettejä ja hyönteisruokaa.
Itämässä olevaa kauraa ja ohraa.
Versonnutta siemenseosta eli pääosin erilaisia hirssejä ja kanariansiementä. Erikseen versotan auringonkukat ja saflorit, jotka maistuvat omistajillekin.
Liotetut mung-pavut.
Itämään alkaneet siemenet.
Ensimmäinen muksu sai nimekseen Usvan Aatos, ja se on hienosti kasvanut ja pitää reippaasti päätään pystyssä. Toivon sille kovasti sisaruksia, ettei emot ylihoida sitä.
