Kyllähän sitä mistä tahansa linnusta, siis käsinkasvatetusta saa sylilinnun, ei sen tarviste olla kakadu. Toinen juttu sitten onkin se, että onko siinä mitään järkeä. Pitää muistaa, että kesy ja sylilintu ovat ainakin minun mielestäni ihan, tai no ei ehkä ihan täysin, mutta jokseenkin eri käsite.
Kun se sylilinnuksi opetettu lintu sitten on se sylilintu 24/7, niin alkaa ehkä jossain vaiheessa tulla mieleen, että ei se ehkä ihan niin järkevä ajatus ollutkaan. Se tarkoittaa ihan aikuisten oikeasti sitä, että lintu on vaatimassa huomiota ihan koko ajan, eikä jätä rauhaan hetkeksikään, mikäli vain mahdollista, olitpa sitten laittamassa ruokaa tai istunnolla siinä huoneessa, jossa kuninkaatkin käyvät yksin... Ja kun nämä sylivauvat jostain syystä - joskus sellaisia tilanteita vääjäämättä tulee - eivät saakaan kaikkea sitä huomiota, johon ovat tottuneet, tulee helposti ongelmia muun muassa perään huutaminen ja kiukuttelu jne.
Itselläni on kolme kesyä isoa, joista yksikään ei luojan kiitos ole aivan sylivauva, mutta umpikesyjä ja huomionkipeitä kuitenkin. Viimeksi tänä iltana sain kokea mustasukkaisuuspuuskan, kun ensin leikin amatsonin kanssa ja siirryin sen jälkeen rapsuttelemaan araa. Takaisin amatsonin luo palattuani sainkin sitten verisesti kokea mitä seuraa liiallisesta seurustelusta kilpakosijan kanssa. Tällä kertaa sentään ei huuli mennyt halki, niinkuin pari kertaa aiemmin on tapahtunut. Vanhakin koira siis on oppinut kantapään kautta uuden tempun: Älä pidä mustasukkaista amatsonia huulten läheisyydessä.
WB
