Carlos on ollut minulla nyt reilut 5 vuotta. Ikää hällä n.24v. On erittäin seurankipeä, mikä taas kuuluu välillä mielettömänä huutamisena ja kiljumisena. On mitattu, tosin vain kännykän desipelimittarilla n 1,5m päästä reilut 100db. Hetkittäin käy reilusti yli. Omat korvat on tottunu, mutta vieraat kyllä kärsii. Tai miul jo kuulo menny. Ainoa, että miulla tahtoo hermot mennä, kun saattaa huutaa jopa tosiaankin sen tunnin putkeen. Yritäppä vaa olla reagoimatta siihe meteliin

Varsinkin nyt, kun muutettiin, niin perään huutaminen on taas pahasti lisääntynyt. Tuohon puremiseen. Tämä tirppa ei voi edelleenkään sietää naisia. Ekalla viikolla sillon miule tullessa olin verillä useamman kerran. Sitten se loppui. Ainoa mitä sai agressiivisesta käytöksestä oli häkkiä. Nyt muuton jälkeen myös tätä on taas ollut havaittavissa. Sormet on nakattu verille ja siis tarkoitan oikeasti verille jo kolmisen kertaa. Pahin vamma, mikä on jättänyt muistoksi arven on nokkaisu silmän yläpuolelle kulmaan kulmakarvojen kohdalta, jolloin myös yläluomeen tuli vekki. Onneksi ei lähtenyt silmä. Verta tuli kuitenkin, kun ois ollu teurastus käynnissä. Tämäkin johtui vain siitä, että lopetin rapsuttamisen. Pääsääntöisesti on kuitenkin juuri sellainen sylissä viihtyvä ja päivätpitkät rapsuteltava pelle. Mutta tämä ukkeli näyttää kyllä todella herkästi nokallaan tai ääntään käyttämällä sen, jos jokin asia ei mene hänen mielen mukaan, tai ei vain pidä jostain. Kun likkakavereitani tulee kylään, Carlos pysyy häkissä. Ne muutamat kerrat, kun olen saanut nokasta ja se huuto, on kumminkin pieni hinta siitä, millaisen persoonan kanssa saan vapaa-aikaani viettää. Itse olen valinnut tällaisen linnun. Nuori vähemmän kiertänyt ja kovia kokenut lintu on varmasti aivan eri asia.