papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Meillä on alettu nyt pienet harjotukset tässä kun arat on hetken aikaa jo olleet meillä (saapuivat siis 14.7.). Ensinnäkin pyritään saamaan opetettua puuhun pyyntö niille eli että menisivät pyynnöstä kiipeilypuuhun. Sanotaan se aina kun viedään linnut lähelle puuta ja ne alkavat kädellä ollessaan kurottautua puussa roikkuvaa köyttä kohti. Chicon kanssa (lentää mielellään) tehdään niin että kun esim. mää oon suht lähellä puuta ja Chico kädellä niin kannustan sitä lähtee lentämään liikauttamalla kättä ihan hiukan ylöspäin ja kun se lähtee liikkeelle sanon 'puuhun' ja kehun kun se lentää siihen. Meillä on palkkauksen kans ongelmaa kun esim. pähkinät ei aina kelpaa... En tiiä mitä oikein koitettais palkkioks. Chico kuulemma tykkää pään rapsuttamisesta mutta en oo vielä tohtinut koittaa sitä rapsutella.

Ja sit meillä on ongelmana se että Chico haluaa mieluummin olla olkapäällä kuin kädellä. Oon nyt pari kertaa saanu sen pysymään kädellä niin että kun se lähtee kiipeemään olkapäälle niin lasken kättä reilusti alaspäin ja kumarrun sitä kohti jollon sen täytyy perääntyä kädelle. Oon aatellu että kun tulee kädelle ja pysyy siinä niin touhuan sen kans hetken jotain, ts. esim jatkan omia juttujani niin että se saa olla siinä seuraamas ja "kyydis" jonkun aikaa kun taas jos en saa sitä olkapäältä siirtymään takas kädelle niin vien sen heti pois enkä anna hengata mun mukana. Ton käden laskemisen alas ja kohti kumartumisen sain vinkiks Jonnelta, sikäli kuin ymmärsin hänen ohjeen oikein. Hiukan toisaalta jännittää se sen poisvienti kun se on olkapäällä kun sen on siitä niin helppo purra mua esim. poskeen. Mut en oo keksiny muutakaan ratkasua siihen kuin että pikkuhiljaa koitan vahvistaa sitä kädellä oloa ja estää olkapäälle pääsyn ja toisaalta tehdä siitä olkapäällä olemisesta sellaista että se ei kannata jos haluaa olla mun kans.

Miltä nää kuulostaa? Ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan jos ois jotain mitä voisin koittaa esim. palkkaustapana kun herkut ei aina kelpaa. Sitten ehkä helpottaa se palkkaus jos saadaan rapsuttelusta kiva asia mun ja sen välillä. Chico on kauheesti mun perään.

Odotellaan myös sitä muuttuuko Osku tosta toisenlaiseks ajan myötä, ts. alkaaks se sen 'tulen kädelle, en tulekaan vaan puren' -käytöksen mikä on ollu ongelmana vanhas kodis. Tosin Osku on sitä muutaman kerran tehny meilläkin  mutta mun mielestä siihen on ihan selkee syy, eli se että käsi on tarjottu hankalasti (esim. liian matalalla sen istuinpaikkaan nähden) ja se tuntuu turhautuvan kun sen on hankala astua siihen kädelle. Ollaan kuitenkin tän kuluneen lähes kahden viikon aikana melko monta kertaa ehditty kuljettaa sitä lintuhuoneesta olkkariin ja takaisin, eikä se oo koskaan tehny sitä silloin kun käsi on sillä tavalla että sille on helppo astua. Ei se kuitenkaan oo meitä purru siinä yhteydessä koska ollaan otettu käsi pois sen edestä ennen ku ehtii käydä siihen kiinni. Aika pian ollaan tarjottu uudestaan kättä ja pidetty huolta siitä että se on paremmin asetettu siihen sen eteen, eikä toista kertaa oo peräkkäin tehny sitä kertaakaan. Ja me molemmat kelvataan kuljettajiks. Chico sen sijaan ei mielellään astu Jessen kädelle vaan on enemmän mun perään. Se on meillä ollut siitä syystä ongelmallisempi tapaus, tässä asiassa, vaikka ongelmallisia nää ei varsinaisesti kumpikaan tähän mennessä oo ollu.

Semmosia ajatuksia. Ajattelin että tähän ketjuun näistä ongelmista ja niiden ratkaisemisesta ja edistymisestä näissä asioissa kirjottelisin.

Oletteko koittaneet eri pähkinöitä? Pähkinöitähän on tosi montaa eri sorttia, jotka maistuvat ja tuntuvat erille. (Esim. maa-, hassel-, saksan-, pistaasi-,  cashewpähkinät, lisäksi mantelit, kurpitsan- ja pinjansiemenet näin äkkiseltään tuli mieleen ja noiden saatavuus on ihan hyvä.) Voisiko vahvisteena toimia myös nokkaan annettu lelu, jokin kiva esine jolla ei saa muuten leikkiä (tai siis ei ole tarjolla koko aikaa omassa häkissä/puussa), jolloin se on jännä ja kiinnostava. Rapsutukset on siitä vähän huono vahviste omasta mielestäni, että yleensä niitä vastaanottaakseen linnun tulee olla tietyssä mielentilassa, joka ei ole (ainakaan kaikilla) linnuilla päällä ihan koko aikaa.

Itse olen joskus törmännyt tapaan ottaa lintu kädelle (tai siis pyytää), että lintu ei saa ottaa nokalla tukea kädestä, vaan astua aina jalka edellä. Mikäli tuon jaksaa opettaa ja tuntuu "omalta" niin voisihan tuotakin kokeilla puremisen estämiseksi. Tosin tuossa on se huono puoli, että lintu ei voi astua kädelle hankalammista paikoista vain jaloillaan, ja nokalla tukeminen on niille hyvin luontaista.

On kokeiltu muutamia eri pähkinöitä mutta ne ei siis kiinnosta ollenkaan, edes maistaminen. Hyvä että niitä edes vilkastaan.

Osku ei ota kädestä nokalla tukea vaan astuu aina (ainakin tähän asti) "pelkän jalan kans" (olipa kummallisesti sanottu  ;D) Chico joskus ottaa tukea nokalla mutta sillä ei oo puremisongelmaa ainakaan ennen mun tietääkseni ollut, eikä se oo meilläkään purrut , ainakaan tähän mennessä.

Eikös arojen suuri heikkous ollut macadamiapähkinät? Niitä vois laittaa palasina vaikka tuoreitten joukkoon, jos intoutuisivat maistelemaan. Meillä cashew on tämän hetken suosikki, viime talvena pecanpähkinöitten eteen tehtiin mitä tahansa.

Olen tällä viikolla alkanut entistä terhakkaammin vahvistamaan amoilla omaa paikkaa, Lennillä se on orsi häkin ulkoseinässä ja Dominolla puun oksan tietty kohta. Aloin vain palkkailla niitä, kun olivat hetken paikoillaan, ja liitin siihen vielä sanan ja käsimerkin jotta kommunikaatio olisi vieläkin selkeämpää. Juuri äsken päästiin jo siihen, että Lenni kiltisti istua kökötti 10 minuuttia aloillaan ja Domino, paria lipsahdusta lukuunottamatta, pysyi oksallaan. Jei! :D
Ask not what you can teach your bird but what your bird can teach you