papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #15 : 09.12.12 - klo:13:56:37 »
Ja minä kun olen luullut, että meidän jako on yliaktiivinen tuholainen  ;D
"Harvat ymmärtävät miten paljon on ymmärrettävä voidakseen ymmärtää ettei ymmärrä kovinkaan paljoa"

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #16 : 22.12.12 - klo:22:27:33 »
Teon suuri unelma toteutui tänään. Olin laittamassa ostokset jääkaapiin ja Teo syöksyi salamana mun olkapäälle ja sieltä taivaaseen, eli jääkaapin sisään. Siellä hän tutki autuaana kaikki purkit ja purnukat kunnes sain hänet pois sieltä. Lopun illan poika kävi säännöllisesti tarkkailemassa josko ovi olisi jäänyt auki...

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #17 : 23.12.12 - klo:11:20:47 »
Hyvin tuttua meilläkin  ;D
Meidän lentäjä-ässä on sekunnissa paikalla ja tunkemassa itseään jääkaappiin, kun jääkaapin ovi aukeaa.

Ainut millä sen saa vauhdilla kipittään jääkaapin päälle, on sen maailman suurin
herkku - laktoositon jogurtti, nykyään kelpaa muukin maku kuin vain kirsikka.

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #18 : 26.12.12 - klo:01:29:02 »
Pojilla on ollut vauhdikas joulu. Iso vihreä joululahja jossa on kivat punaiset pallot oli ehdottomasti paras. Puussa istuvalle punatulkulle annettin kyytia ja kaikki pallot jäjestettiin uudellen. Heidän harmiksen heille ei tarjottu joulukinkku, isäntäväki kun ovat niin ahdasmielisiä. Uudessa-Seelannissa kinkut kasvavat puussa ja kaikki kakarikit syövät nimenomaan vain sitä, ihan varmasti! Muuten minua nauratta että kun lapset ovat aikuistuneet ja jouluaatto vietetään rauhallisin merkein, minä hölmö hankin papukaijat... Jouluaaton menoa voi jotenkin kuvailla näin: "Hih, joulukuusi, joku mene jääkapille, joulukuusihippa, keittiössä tapahtuu, joulukuusi" ja niin edelleen. Pojat olikin täysin sammuneet tuntia ennen normaali nukkumaanmenoaika  ;D
« Viimeksi muokattu: 26.12.12 - klo:01:31:04 kirjoittanut Gunnthora »

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #19 : 27.03.13 - klo:00:00:21 »
Ei voi muuta kuin ihmetellä mitä lintujen päässä liikuu. Pitkin syksyä heille piti antaa herkkupalan heti kuin tulin töistä. Tämä  koski vain minua, tyttäreltä ja aviomieheltä ei sama vaadittu. Joulun jälkeen tämä sääntö oli unohdettu, mutta nyt on tullut uusi sääntö joka tietenkin koskee vain minua. Iltaisin kun laitan linnut nukkumaan ja peittelen heitä minun pitää kertoa "iltasatu", eli höpöttää kaikkea mukavaa kun peitto on puoliksi häkin päällä. Iwa tule ihan suuni korkeudelle kuuntelemaan, Teo alemmalla oksalla pyyhki nokkansa mun sormille ja hiero päätänsä niihin. Sormijuttu syntyy vahingossa kun olin iltasatua kertomassa ja pidin kaltereista kiinni. Teo kiipesi varta vasten niiden luo hieromaan nokka.

Minusta on mielenkiintoista on että vaikka linnut on aina yhdessä heidän mieltymykset ovat silti ihan erilaiset.
Teo on se joka enemmän innostu kaiken nakertamisesta, Iwa toki nakertaa, mutta jättä kirjat rauhaan. Teo on tarkka höyhenpuvustaan ja muutenkin siistimpi, Iwa ei niin sukimisesta innostuu ja hänellä on AINA likainen nokka. Iwa on myöskin se joka on enemmän äänessä kun taas Teo keksi kaikkea tyhmyyksiä (josta se ei koskaan jää kiinni, hän järjestä Iwa liemeen ja on itse aina viaton).

Molemmila on kyllä se yhteistä että he viis veisavat minun vaivalla tehtystä leluista, ne saavat rauhassa roikkua koristeena. Parhaat lelut keksitään itse. Nyt suosiossa ovat mehutölkkien muovikorkit ja vanhat kestosuosikit simpukankuoret...

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #20 : 27.03.13 - klo:19:06:12 »
Ihana lukea näitä, tulee hyvälle tuulelle Daltonien touhuista lukiessa  :)

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #21 : 23.06.13 - klo:01:30:59 »
Daltoneilla on kevään aikana alkanut hiljalleen koulutus, joka on sujunut vähän vaihtelevasti. Olen aikeissa opettaa niille perustoiminnot, kädelle astuminen pyynnöstä ja luoksetulo.  Pojat ovat kesyjä mutta eivät pyynnöstä astu kädelle. Kädelle tullaan vasta silloin kun heitä itse huvittaa. Täällä kotioloissa se ei haittaa, mutta jos menemme lintutapahtumiin jossa linnut saavat olla vapaalla tämä olisi tärkeä osata. Olen koulutuksessa huomannut että nopeus on valttia. Pojat ovat oppineet astumaan kädelle pyydettäessä mutta vielä vaan herkkujen perään. Koska he ovat nopeita ja liikkuvat aina yhdessä olen monesti palkinnut väärän linnun kun oikea on ehtinyt astua kädelle ja toinen on ängennyt väliin. Luoksetulo ei vielä onnistu, kakarikit eivät lennä pyynnöstä minnekään, he menevät minne itse haluavat. Ehkä pitäisi viedä pojat työhuoneeseen koulutettavaksi koska minusta tuntuu että he eivät välttämättä keskity ollenkaan siihen mikä pitäisi tehdä. ::)

Daltonit pääsivät harrastamaan sosialisointia muiden lintujen kanssa, kun Sannitan helmiaratti Fedor ja sunnuntaiaratti Kalle olivat meillä hoidossa viikon. Tein minulle tärkeitä havaintoja kakarikien käytöksestä ja pääsin vertaamaan niitä muunlajisiin lintuihin. Totesin että kakarikien elekieli poikkeaa täysin arattien elekielestä ja luultavasti muidenkin lintujen eleistä. Vaikka oli kielimuuri ja kulttuuritörmäykset tulivat linnut jotenkuten toimeen keskenään, mutta eivät hakeneet toistensa seuraa. Daltonit olivat kuitenkin huomattavasti aktiivisempia kuin tavallisesti. Se sai minut siihen ajatuksiin että niille pitäisi varmaan olla enemmän kavereita, joten nyt pitää vaan suunnitella mielettömän iso aviaario ja 3-4 kakarikejä lisää.  Ai niin joo, puoliso pitää myös totutella ajatukseen – eihän kukaan oikeasti tarvitse työhuonetta?  ;)

Teo ja Iwa ovat ilmeisesti niin sanottuja ituhippejä, koska he eivät ole ollenkaan reviiritietoisia, eivätkä he käyttäydy aggressiivisesti muita lintuja kohtaan. Herra Kalle päätti vallata ison häkin ja kakarikit eivät olleet moksiskaan uudesta huonekaverista paitsi illalla kun piti mennä nukkumaan ja Kalle oli valloittanut häkin yläosan. Daltonit kun eivät voi nukkua häkin alaoksilla, se on niin kauhean epämukavaa, eikä Kalle päästänyt yläoksille. Pojat meinasi ratkaista ongelman ja nukkua keittiöntuolilla, joten Kalle häädettiin omaan häkkiin nukkumaan. Muuten arattivierailu sujui Daltonien mielestä ihan hyvin. Vieraat olivat heidän mielestä hiukan kummallisia, toinen vain istui kirjahyllyn päällä ja toinen roikkui ihmisissä kiinni. Ruokaa riitti ja sehän sopii Daltoneille! Viikon aikana he ehtivät kaikkiin ruokakuppeihin herkkujen perässä. Aratithan tarvitsevat hieman pähkinää, mikä ei kuulu kakarikien ruokavalioon, joten nyt meillä on pienimuotoinen laihdutuskuuri meneillään.

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #22 : 05.07.13 - klo:02:18:47 »
Meillä on vipinä talossa lisääntynyt. Viime viikonloppuna saapuivat pieni Puha – poika ja kaunis keltainen Koru – tyttö.  Daltonien reaktio oli aikamoinen kun he huomasivat että nämä tulokkaat ovat samanlaisia kun he itse. Iwa on kiinnostunut, mutta suhteellisen välinpitämätön. Teo sen sijaan ei pysy nahoissaan ja hänellä kilahti totaalisesti päässä. Alussa hän yritti kovasti kosiskella Korua joka ei ole tippakaan kiinnostunut herra vaahtopäästä. Kosintayrityksen mennyttä pieleen hän huomasi pienen Puhan, joka on vasta 7-viikoinen. Isänvaisto heräsi raivolla ja nyt Teo ei malta tehdä mitään muuta kun ruokkia pienokaista kaltereiden välissä (tulokkaat ovat vielä kotiutumassa ja tottumassa meidän talon omassa häkissä) ja vahtia sitä. Jos Puha inahtaa tule Teo heti katsomaan että pojalla ei ole hätää, hän ottaa kasvatti-isän tehtävän hyvin vakavasti. Hänestä kehittyi myös stalkkeri, niin ahkerasti hän vahtii uusia kavereitä. Laitan kuvia tulokkaista kun he pääsevät häkistä, kaltereiden välistä ei saa minkännäköistä kuva heistä.

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #23 : 05.07.13 - klo:10:34:16 »
Oiiii Onnea pikkuisista <3  Mistä tulivat?
TeraNymphicus's Neitokakadut - Untuvia Kurkussa

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #24 : 05.07.13 - klo:12:49:50 »
Onnea uusista ;) On nuo kyllä nättejä erityisesti tuo keltainen  :D

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #25 : 05.07.13 - klo:16:01:33 »
Onnea pienoisista. :) Ovatko molemmat siis luovutusikäisiä? Uudenseelanninviherkaijoja? Kiinnostaa kyllä tietää, miten arki lähtee sujumaan, jos talossa on kolme poikaa ja yksi tyttö(?). Ihanat nimet uutukaisilla! Teillä ei kyllä vipinää huushollista sitten puutu! ;D

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #26 : 06.07.13 - klo:00:40:28 »
Kiitoksia! Linnut tulivat meille Porin läheltä. Tyttö on uudenseelanninviherkaija ja tullut tänne Ruotsista. Poika on hybridi, eli sekoitus uudenseelanninviherkaijasta ja kruunuviherkaijasta niin kuin Daltonitkin. Puha-poika on tosiaan vasta 7-viikoinen. Hän on jo itsenäinen ja vierotettu, mutta periaattessa ei ihan vielä luovutusikäinen, koska hän ei vielä ole oppinut kakariki-tavoille. Onneksi minulla oli ennestään Daltonit jotka opettavat Puha tavoille ja huolehtii hänestä.

Kakarikeillä isä hoitaa kasvatuksen heti kun poikaset lähtevät pesästä. Emot potkaisevat poikasia hyvin varhaisessa vaiheessa pihalle jotta he voisivat keskittyä seuraavan pesintään. Kakarikit pesivät ympäri vuoden, niillä ei ole tietty pesimisaika, joten emolla on kiire saada vanhat poikaset pois.

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #27 : 06.07.13 - klo:05:26:48 »
Suuret onnittelut kakruista! :) Toivottavasti vanhat koiraat hyväksyvät uuden koiraan revirilleen ja toivottavasti naaraasta ei tule tappelua koiraitten kesken. Kokemuksesta tiedän, että sellainenkin on mahdollista..

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #28 : 09.07.13 - klo:01:34:18 »
Ja vipinää sen kun jatkuu.  Ensilento oli eilen ja vauhti oli melkoinen kun neljä kakarikia hurjastelivat pitkin taloa. Pahimmilta törmäyksiltä vältettiin, mitä nyt Koru yritti useasti laskeutua seinille mutta oppi nopeasti että sinne ei voi laskeutua. Aviaariossa linnut ovat taitavasti oppineet lentää suoraan ylös ja alas, mutta pitkät loivat kaaret ei vielä onnistu niin sujuvasti kun Teolla ja Iwalla. Koru on taitava lentäjä ja onnistuu lentämään täysin äänettömästi, ainakin jos vertaa rämäpäihin jotka lentävät suihkukoneen tavoin. Pikku-Puha ei vielä hallitse siipiään täysin ja laskeutuminen on vielä epävarmaa, mutta pikkuhiljaa hänkin varmaan edistyy. Puha onkin hurmaava pikku lintulapsi. Hän on vielä siinä iässä jossa kaikkea kokeillaan, ja hän onkin ensimmäinen lintu tässä huushollissa joka on irrottanut läppärin näppäimistön. Kaikkialle vain on pakko ehtiä! Molemmat linnut ottavat jo herkkuja kädestä, Puha ottaa kädestäkin maistiaisia mutta on oppimassa että käsiä ei syödä. Iwa on alkanut olla kiinnostunut Korusta, kovasti haluaa tehdä tuttavuutta mutta etenee varovaisesti koska Teo käy kierroksilla kun joku lähestyy Puha, ja Puha viihtyy Korun lähellä. Teo on edelleen hyvin huolehtivainen isä, hän ruokkii Puha ahkerasti ja vaikka väkisin jos ei Puha heti ottaa vastaan.

Minulla tuli vähän pulmallinen tilanne kun ensilento päätyi eilen. Kaikki neljä lintua änkesivät väkisin Daltonien häkkiin eivätkä hievahtaneet sieltä. Daltonien häkki ei oikein sovi neljälle kakarikeille ja ajatus olisi että tulokkaat olisivat omassa häkissä ja Daltonit omassa kunnes tilattu iso häkki saapuu. No, linnut leikkivät sardiineja ja olivat sulassa sovussa keskenään yön yli, mutta minun on keksittävä jonkun keinon saada linnut jaettuna eri häkkeihin siihen asti. Haastava kun linnut eivät pyynnöstä tee enkä haluaa pakotta niitä. Daltonit tulevat herkkujen perään mutta Teo ei voi jättää Puhan joten silloin olisi 3 lintua sardiineja. Toivonkin että Iwa ja Koru löytäisivät yhteinen sävelen, silloin voisin pitää heitä yhdessä häkissä ja Teon ja Puhan toisessa.

Re: Kakarikit Koru ja Daltonit
« Vastaus #29 : 09.07.13 - klo:01:35:36 »
Puha hurjaana!