Jo vain saapi kysyä

Meillä Claudian ja Donnan häkit sijaitsevat ns.tietsikahuoneessa yläkerrassa vierekkäin .
Samammoisia ajatuksia mulla että olisi ollut aikasen hankalaa jopa mahdotonta toteuttaa määrätietoista huudon koulimista jos Claudia olisi tönöttänyt keskeisellä paikalla huushollissa.
Aika pian Claudia hiljeni jos alhaalta ei kuulunut ns.elämisen ääniä. Laitoin linnuille radion häiriöksi (ja seuraksikin) aika kovalle jos oltiin kotosalla .Noudatin ja noudatan edelleen suhteellisen rutiiniomaisia päiviä eli herättämisen jälkeen ei pääse heti vapaaksi vaan joutuu pärjäilemään ilman ihmistä touhuten omiaan, ihan niinku työpäivinäkin. Tämä aika häkissä vaihtelee muutamasta tunnista työpäivään. Samoin vaihtelee yöpuulle meno, kuitenkin niin että pyrin järjestämään tarpeeksi pitkät yöunet.
Se mikä on ottanut koville niin totuttaminen elämisen ääniin. Claudia sitkeästi huusi ja HUUSI "ootte kotona kuulin kyllä" ja karjuminen senku koveni kun palvelusväki ei rientänyt vapauttamaan arvon leidiä HETI NYT !
Täytyy tunnustaa että vaivainen "pahviovi" ei ääntä hirveästi hiljennä mutta aikas harvaseen mulla on pinna kiristyny ja mikä ihaninta, ukkoni on ollut äärettömän pitkäpinnainen ja noudattanut yhteisiä pelisääntöjä .
Ukkoni tykkää muutenkin viettää "laatuaikaa" lähes joka ilta Clauken kanssa kun se on rauhallisempi kuin Donna. Siinä ohessa hän on saanut Clauken tekemään juttuja joilla on ollut kuntouttava hyöty, jalkojen voima ja käyttö ovat petraantuneet paljon. Kömpelyys huomattavasti vähentynyt, tasapaino parantunut jopa hyppely on nykyään hauskaa ja ihan jalalta toiselle,hahhah. Linnusta on myöskin tullut aavistuksen eläväisempi. Kesällä mökillä alkaa lentotreenit

Nyt ollaan pienin askelin edetty siinä asiassa että kun Claudia on vapaana niin ihminen voi poistua samasta tilasta hetkeksi eikä tarvii alkaa huutamaan perään. Jos Claudia karjuu en tule takaisin . Aluksi jos karjuminen vaan jatkui ja jatkui niin saatoin toisesta huoneesta sanoa Terve niin johan hiljeni ja vastas Terve, sitten käytiin vuoropuhelua ja palasin takasin. Nyt välillä Claudia on ihan hiljaa tai sitten käymme vuoropuhelua , harvemmin kuitenkaan huutaa kurkkusuorana ja jos huutaa niin vaihtaa pian vuoropuheluun jolla saa huomion. Ajat jotka poistun sen näköpiiristä ovat vielä melko lyhyitä mutta teen niitä usein.
Toki Claudia edelleenkin usein kokeilee huutamisen voimaa esim. kun tullaan töistä kotiin (kuulee koirien riemun) mutta lopettaa ja tyytyy odottamaan vuoroaan

Mehän mökkeillään usein lintujen kera, niin sen en ole huomannut vaikuttavan mitenkään kodin rutiineihin. Claudia on selkeästi huomannut että kotona on omat "pelisäännöt" mökillä vapaampaa...on ne kyllä fiksuja

Pikkuhiljaa hyvä tulee, näin toivon ja uskon

tuolla linkeissä jotain tarinaa Claudiasta taustoineen niille joille se on uusi tuttavuus:
http://forum.papukaijat.net/index.php?topic=25378.0http://forum.papukaijat.net/index.php?topic=25362.msg124423#msg124423