papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #60 : 24.03.08 - klo:19:57:21 »
luottamus on kovaa valuttaa. sitä ei saavuteta määräämisellä, käskyillä, alistamisella, agressiivisella suhtautumisella .....

http://www.frank-wenzel.dk/
E Burke:"nobody made a greater mistake than he who did nothing because he could only do a little"

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #61 : 24.03.08 - klo:23:47:46 »
Tähän vois todeta Susan Friedmanin sanoilla:

"The ultimate test of understanding positive reinforcement theory
is not how we practice it with our parrots but how we practice it
with one another."


Eli jota kuinkin: "Lopullinen testi sille olemmeko ymmärtäneet posiitivisen vahvistamisen teorian ei ole se miten harjoitamme sitä papukaijoihimme, vaan se miten käytämme sitä toisiimme."  ;D

Niinhän se on että kastematokin (tai sen tikapuuhermosto) oppii sen mikä sille on elinehto - ihminen oppii mitä vain mihin motivaatio riittää ja papukaijat on varmaan jostain tältä väliltä.  ;)

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #62 : 25.03.08 - klo:08:55:16 »
luottamus on kovaa valuttaa. sitä ei saavuteta määräämisellä, käskyillä, alistamisella, agressiivisella suhtautumisella .....

http://www.frank-wenzel.dk/

Wau! :D Siinä on todella hieno esimerkki tilanteesta, johon ei IKINÄ olisi voinut päästä komentamalla! :D Komenna nyt kotkaa lujasti ja päättäväisesti: "odota kauniisti kun mä käpälöin sun poikasta tässä vieressä". Onnistuisko? ;D ;D ;D Positiivisessa vahvistuksessa ja luottamuksessa on mielettömästi voimaa!

Koko keskusteluhan lähti siitä, että mietittiin millä amatsonin aggressiivisuutta ja huutoa voidaan vähentää, ja miten siihen tulisi suhtautua. Rangaistaanko lintua huonosta käytöksestä heittämällä häkkiin ja pitämällä sitä arestissa siellä loppupäivä? Oppiiko amatsoni tällä konstilla käyttäytymään paremmin. Mielestäni ei. Henkilökohtaisesti uskon, että tällainen kohtelu vain ja ainoastaan pahentaa aggressiota, ei ehkä hetkellisesti, mutta pidemmällä aikavälillä. Mielestäni ennakointi, ja palkitseminen hyvästä käytöksestä ovat ainoat keinot joilla todella on mahdollista päästä pysyvästi sopusointuiseen rinnakkaiseloon.

Kuten Sanne tuolla mainitsi, meillä käsittelyn muutos on tuonut aivan huikean eron käytökseen. Ekku täyttää nyt 5, on kevät ja pitäisi olla pahinta aikaa. Silti tänä keväänä aggressiot on jääneet noihin muutamaan kertaan, jotka on olleet selvästi linkitettävissä entisiin huonoihin oppeihin. Nyt vaan työstetään niitä pikkuhiljaa pois. :)

Milla

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #63 : 25.03.08 - klo:09:49:44 »
kukaan ei pysty tietämään mitä lintu/eläin ajattelee ja miltä siltä tilanteet tuntuvat.
eläinten hyvinvointia voidaan toki arvioida muulla tavoin. yksi parhaista keinoista on tarkkailla sen päivittäisiä rutiineja.
mitä enemmän normaaleja toimintoja se tekee, sen paremmin se viihtyy. se ettei ihmisasumus ole luonto, eikä lintu elä vapaasti, ei oikeuta eläimenomistajaa tekemään päätelmiä siitä, mitä lintu ei osaa kaivat tai edes mitä hyvinvointiedellytyksiä voi siltä karsia pois.
kukin voi aina harkita, voiko haluamalleen eläimelle suoda sen vaatimat olosuhteet ja tehdä vasta sitten ostopäätöksen. eläintä ei ole tarkoitus sovittaan vapaaseen lokeroon, vaan ihmisen pitää tehdä myönnytyksiä eläimen puolesta.
E Burke:"nobody made a greater mistake than he who did nothing because he could only do a little"

nami

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #64 : 25.03.08 - klo:13:23:55 »
Vedetäämpäs tähän soppaan mukaan psykoligia :P Vertaan taas noihin mukuloihin ;D
yhdessä tv ohjelmassa puhuttiin joskus tästä ns.positiivisesta kasvatuksesta. Asia meni näin: jos olet aina positiivinen, iloinen, tyyni jne...
muksu oppii, että aina on kaikki ok, mutta kun muksulle tulee uhma, se kuvittelee, että on jotenkin epänormaali kun tuntee näin...ehkä tää juttu sopisi parhaiten jonnekkin lapsi perheitten sivuille :P
mutta entäs sitten kun verrataan papukaijoihin, jos aina on tyyni ja positiivinen, niin eikös se ole jotenkin nurinkurista?
Papukaija on kyllä tietysti niin luonnollinen, että se todellakin näyttää tunteensa. mitä jos sen onkin pää ihan sekaisin, kun vaan ollaan aina positiivisia?
Miksi ei voi näyttää tunteitaan, raivota,purra, itkeä, sekoilla juuri silloin kun tuntee niin? Mitä jos aina "tukahdutetaan" ne tunteet mitkä oikeasti siellä pään sisällä on? jos noi kaikki kilarit johtuukin siitä, että ei voi olla "oma itsensä"...siinäpä meille taas miettimistä?
Jos palaisin tuohon lapsen kasvatukseen, suosin suuresti sitä, että näytetään ne tunteet juuri sellaisina kuin ne on, itsekkin raivoan, iteken ja huudan silloin kun siltä tuntuu ja lapsi saa tehdä samoin. Mutta entä papukaija? sitä vaan hyssytellään, että soo soo :P mitä jos antaisi niitten raivota silloin kun siltä tuntuu. Olisikohan olo seesteisempää sen jälkeen?

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #65 : 25.03.08 - klo:14:00:00 »
Muuten ehkä joo, mutta jos raivo on vaste ihmisen virheisiin (suurimmassa osassa näin), niin eikös ne virheet kannattaisi korjata sen sijaan että "antaa sen raivota"...? Varsinkin kun noista raivoamisista yleensä tulee muitakin seuraamuksia, esim opitaan käyttämään puremista yms hyödyksi tietyissä tilanteissa.

Jos nyt väkisin halutaan lapseen verrata, niin toimitko samalla lailla seuraavissa tilanteissa:
- Lapsi saa raivokohtauksen kaupassa kun ei saa haluamaansa karkkia, ja on oppinut että raivoamalla saa karkin.
- Lapsi lyö, potkii ja puree henkensä edestä sieppaajaa.

Todennäköisesti et?

Linnullakin pitäisi oppia erottamaan missä menee raja noiden ääripäiden välillä, sillä väärä reaktio ei ainakaan helpota tilannetta. Ja noiden erottaminen linnulla voi olla TODELLA vaikeaa! Varsinkin kun oppi voi tulla vuosien takaa, jopa tosi pienistä kokemuksista. Eli reaktiolla ei välttämättä ole enää mitään ulkoista eroa, lintu toimii molemmissa paikoissa täsmälleen samalla lailla, mutta syyt voi olla hyvinkin mutkikkaat.

Jopa silmittömiä hyökkäyksiä voi tulla molemmista (ehkä?), mutta uskoisin että alunperin ne johtuvat jälkimmäisestä. Kyseessä kun on villieläin JA saaliseläin, jolla pakoreaktio voi laueta kovinkin herkästi, ja joka on vielä hemmetin älykäs ja oppivainen, eli yhdistää loistavasti kokemuksia ympäröiviin olosuhteisiin.

Simppeli esimerkki vaikka näin (täysin hatusta vedetty): Ihminen kaappaa linnun (omasta mielestään hyvin lempeästi) syliin, lintu kokee eleen erittäin pelottavana (saalistaja hyökkää) ja saa paniikkikohtauksen (rohkeampi yksilö puree, muulloin ihminen ei välttämättä huomaa koko juttua). Huoneessa on aina läsnä joku tietty esine näillä hetkillä, tai ehkä omistaja sanoo aina jonkun tietyn sanan. Menee vuosia ja omistaja vaihtuu. Silti tämän tietyn esineen nähdessään (tai sanan kuullessaan) lintu todennäköisesti puree (iän myötä rohkeuskin karttuu) vaikka ei mitään muuta uhkaavaa tapahtuisikaan. Uudella omistajalla kestää varmasti kuukausia yhdistää nämä yllättävät raivonpuuskat ko. esineeseen.

Onko tämä lintu oikutteleva ja aggressiivinen yksilö, jota pitää rangaista, vai pelkästään ihmisen ajattelemattoman käytöksen uhri? Millä konstilla aggressiivisuuteen pitäisi reagoida? Oletetaan että uusi omistaja alkaa rankaisemaan lintua tästä käytöksestä. Vihdoin kuukausien päästä uusi omistaja keksii poistaa pahan esineen, mutta papukaija onkin ehtinyt yhdistää kamalan kokemuksen ja rangaistuksen johonkin muuhun, esim omistajan tiettyyn ilmeeseen...

Eli mun mielestä ainakin AINA pitäisi etsiä sitä oikeata syytä ENNEN kun aletaan tekemään mitään korjaavia toimenpiteitä. :-\ Rankaisua ei pitäisi käyttää ollenkaan, sillä sitä käyttämällä varmaan tosi iso osa ongelmista vain pahenee ajan kanssa. Neutraalilla ja positiivisella suhtautumisella ei ainakaan PAHENNA ongelmaa, joten se on varmin suhtautumistapa sillä aikaa kun varsinaista syytä etsitään.

PS. Raivoava ihminen on todennäköisesti papukaijan silmissä todella uhkaava ja pelottava näky... Ei se ymmärrä että "tuolla on nyt vaan paha päivä ja se purkaa tunteitaan"... :P

Milla
« Viimeksi muokattu: 25.03.08 - klo:18:12:49 kirjoittanut milla »

nami

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #66 : 25.03.08 - klo:14:14:38 »
Lainaus
Jos nyt väkisin halutaan lapseen verrata, niin toimitko samalla lailla seuraavissa tilanteissa:
- Lapsi saa raivokohtauksen kaupassa kun ei saa haluamaansa karkkia, ja on oppinut että raivoamalla saa karkin.

Todennäköisesti et?

Milla

Mun mukulat ei ole koskaan kaupassa parkuneet karkin perään....onneksi :P
Mutta olen nähnyt näitä, ketä raahaa sitä kirkuvaa kakaraa perässään, eikä anna periksi. Tiedän myös näitä, jos nyt olet hiljaa saat sen karkin :P eli palkitaan :P

ööööps...mä en nyt saanut muuta tolkkua tosta kirjoituksesta. sori :(

Tiedän vaan, että tälläkin hetkellä "lepakko" vetää kukkasia kitaansa :P eikä taaskaan usko prkl...mitään >:(

Edit: Korjattu quote. -Jonna
« Viimeksi muokattu: 25.03.08 - klo:14:46:30 kirjoittanut hengeton »

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #67 : 25.03.08 - klo:14:15:07 »
Eihän ne negatiiviset tuntemukset ja niistä kumpuavat reaktiot, raivoamiset ja muut ilmaannu ihmisilläkään itsekseen ja tyhjästä, aina niihin on syynsä. Samalla tavalla se linnuilla menee, kaikkeen turhautumisen ja aggressiivisuuden taustalla on jotakin mikä sen aiheuttaa. Ennakoinnin ja positiivisen lähestymistavan tarkoituksena on nimenomaan ehkäistä negatiiviset reaktiot siten, että pyritään jäljittämään ja poistamaan syyt niihin, jolloin negatiivisen sävyn saamaa latausta ei ylipäätään pääse syntymymään, saati sitten tarvetta aggressiiviseen reagointiin. Kyllä se lintu (tai ihan mikä otus hyvänsä) kokee varmasti olonsa paljon vapautuneemmaksi kun se saa purkaa energiaansa ja toteuttaa itseään positiivisilla fiiliksillä, ilman että sen tarvii kerätä minkäänlaisia patoutumia missään vaiheessa. :)
"Why doth the Parrat cry a Rope, a Rope? Bacause hee's cag'd in a prison out of hope" J. Taylor 1630

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #68 : 25.03.08 - klo:14:18:14 »

Lainaus
Jos nyt väkisin halutaan lapseen verrata, niin toimitko samalla lailla seuraavissa tilanteissa:
- Lapsi saa raivokohtauksen kaupassa kun ei saa haluamaansa karkkia, ja on oppinut että raivoamalla saa karkin.

Todennäköisesti et?

Milla

Mun mukulat ei ole koskaan kaupassa parkuneet karkin perään....onneksi :P
Mutta olen nähnyt näitä, ketä raahaa sitä kirkuvaa kakaraa perässään, eikä anna periksi. Tiedän myös näitä, jos nyt olet hiljaa saat sen karkin :P eli palkitaan :P

ööööps...mä en nyt saanut muuta tolkkua tosta kirjoituksesta. sori :(

Tiedän vaan, että tälläkin hetkellä "lepakko" vetää kukkasia kitaansa :P eikä taaskaan usko prkl...mitään >:(

Sä jätit sen tärkeämmän tapauksen lainauksesta pois... Eli mitä sä teet jos lapsi kaapataan (siis kidnapataan) ja se parkuu paniikissa henkensä hädässä potkien sieppaajaa? Siitä linnuilla on varmaankin suurimmaksi osaksi kyse, sitä yritin selittää... Ei niinkään noista kiukuttelukohtauksista joilla pyritään saamaan karkkia.

Milla
« Viimeksi muokattu: 25.03.08 - klo:18:13:38 kirjoittanut milla »

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #69 : 25.03.08 - klo:14:23:20 »
Minun mielipiteeni on varmaankin tullut monessakin yhteydessä ilmi, mutta sanon kuitenkin vielä, että valitettavasti tulee tilanteita, jolloin linnun mahdollista halukkuutta johonkin ei voi kysellä vaan on toimittava. Tällaisia tilanteita tulee ainakin lapsiperheissä.

Jos nämä linnut todella ovat niin älykkäitä kuin väitetään, olisiko edes mahdollisuuden rajoissa, että lintu oppii mitkä ne konstit ovat joilla pääsee kaikesta ns epämiellyttävästä ::) (toisin sanoen amatsonin kyseessä ollen kaikesta, mikä ei juuri sillä hetkellä satu huvittamaan).

No, ainakaan kovin agressiivisen linnun  -johtui käytös sitten mistä hyvänsä - kanssa en kokeilisi miten suhtautuu sanotaan nyt vaikka vauvaan. Komppaan Namua tässä. Onhan pystyttävä elämään normaalia elämää vaikka talossa on lintu. Rinnastus leijonaan...no, on aika mielenkiintoinen ::). Onhan siinäkin eroja onko leijona kasvanut ihmisen kanssa tai ei - enkä usko hetkeäkään, etteikö leijona joudu tekemään asioita, jotka sitä eivät erityisesti kiinnostaisi, mutta ihmisen turvallisuuden vuoksi siltä ei ihan kaikkea kysellä.

Epe ja OWA Lilo, joka - kyllä  - joutuu joskus jäähylle tai häkkiin vaikkei haluaisikaan :)

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #70 : 25.03.08 - klo:14:31:16 »
Tottakai ne oppii!! Ideahan onkin siinä, että keksitään sellainen tapa, jolla esim häkkiin meno ei ole ollenkaan epämiellyttävää vaan päinvastoin. Tällöin lintu menee aina ja kyselemättä, koska se haluaa mennä. Siihenhän koko positiivinen vahvistus perustuu.

Olen nähnyt videon, jossa kakadulle painetaan rokote rintalihakseen ilman rauhoittavia ja ilman että kukaan pitää kiinni. Täysin vapaaehtoisuuteen perustuen ja palkintoja käyttäen. Jos tällaisen opettaminen on mahdollista, niin ei pitäisi olla mahdotonta opettaa asioita joista ei edes aiheudu minkäänlaista kipua... ::)

Linnun ehdoilla meneminen ei tarkoita sitä, että lopputulemana aina odotellaan lintua! Koulutus on sitä varten, että lopputulemaksi saadaan lintu joka RIENTÄÄ toteuttamaan pyyntöjä. Pakottamalla ei tällaiseen lopputulokseen päästä, joten koulutusvaihe vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin monella onkaan...

Eli jos lintua ei satu huvittamaan häkkiin meno, niin vika on silloin pyytäjässä.

Milla
« Viimeksi muokattu: 25.03.08 - klo:14:41:59 kirjoittanut milla »

nami

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #71 : 25.03.08 - klo:14:47:37 »

Lainaus
Jos nyt väkisin halutaan lapseen verrata, niin toimitko samalla lailla seuraavissa tilanteissa:
- Lapsi saa raivokohtauksen kaupassa kun ei saa haluamaansa karkkia, ja on oppinut että raivoamalla saa karkin.

Todennäköisesti et?

Milla

Mun mukulat ei ole koskaan kaupassa parkuneet karkin perään....onneksi :P
Mutta olen nähnyt näitä, ketä raahaa sitä kirkuvaa kakaraa perässään, eikä anna periksi. Tiedän myös näitä, jos nyt olet hiljaa saat sen karkin :P eli palkitaan :P

ööööps...mä en nyt saanut muuta tolkkua tosta kirjoituksesta. sori :(

Tiedän vaan, että tälläkin hetkellä "lepakko" vetää kukkasia kitaansa :P eikä taaskaan usko prkl...mitään >:(

Sä jätit sen tärkeämmän tapauksen lainauksesta pois... Eli mitä sä teet jos lapsi kaapataan (siis kidnapataan) ja se parkuu paniikissa henkensä hädässä potkien sieppaajaa? Siitä linnuilla on suurimmaksi osaksi kyse, sitä yritin selittää... Ei niinkään noista kiukuttelukohtauksista joilla pyritään saamaan karkkia.

Milla

Hyökkään tietty sieppaajan päälle :P Mä en ehkä osaa ajatella noin, koska aina ajattelen asioita Nikon kannalta ja se miten meillä toimitaan. nikohan nyt kilahtaa jopa siitä,että mun varpaiden asento on jotenkin väärä, tai sitä v***ttaa kun mä katon telkkaria,tai imuroin,tai laitan ruokaa tai ihan vaikka pidän silmäni kiinni :P välillä ei todellakaan voi eikä pysty ennakoimaan. En tiedä johtuuko se siitä, että entisessä elämässä on ollut jokin asia p***eellään ja kun mä teen niin ni se kilahtaa ;D nykyään tietty tiedän, ettei kantsi imuroida, eikä paljon laittaa ruokaakaan. Niko on myös edellisessä paikassa tottunut siihen, että se saa aina ruokaa kun ihmisetkin, joten vuoteen en ole syönyt yhtään mitään ilman, että siitä tulisi h*lvetillinen meteli ;D
En myöskään saa olla vessassa rauhassa, koska niko on oven takana hankaamassa nokkaansa ja jos sen vessaan päästän, se saa raivarit ja taas jos en päästä se saa siitäkin raivarit ;D yritä siinä nyt sitten miellyttää herra lepakkoa kun mikään ei oo hyvin.  :P


Edit: Sensuroitu kirosanat, niitä ei foorumilla tarvita. -Jonna
« Viimeksi muokattu: 25.03.08 - klo:14:54:17 kirjoittanut hengeton »

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #72 : 25.03.08 - klo:14:47:47 »
Linnun ehdoilla meneminen ei tarkoita sitä, että lopputulemana aina odotellaan lintua! Koulutus on sitä varten, että lopputulemaksi saadaan lintu joka RIENTÄÄ toteuttamaan pyyntöjä. Pakottamalla ei tällaiseen lopputulokseen päästä, joten koulutusvaihe vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin monella onkaan...

Eli jos lintua ei satu huvittamaan häkkiin meno, niin vika on silloin pyytäjässä.

Tämä nimenomaan on koko homman nimi. Mutta sen eteen joutuu tehdä töitä. Kuitenkin moni ihminen on niin kärsimätön, että jos vaikutukset eivät näy salamannopeasti, koulutusmenetelmää pidetään ainakin osittain huonona ja palataan helposti vanhoihin tapoihin. Ja kuten milla aikaisemmin on jossain todennut, positiivinenkaan vahvistus ei tuota tulosta jos sitä käytetään vanhojen menetelmien kanssa ristiin.

Mielestäni on aika outoa olettaa edes jollain lailla, että tätä menetelmää  käyttämällä joutuisi jotenkin hyppimään eläimen tahtiin saati vaarantamaan jopa ihmisten tai lasten turvallisuus. Eihän sellaisesta ole todellakaan kyse.

sanne
höyhenmäistä elämää...

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #73 : 25.03.08 - klo:14:56:09 »
Mitä itse mietin positiivista vahvistusta ja sen jälkeen tulleita puremia nyt esimerkiksi Kindan kohdalla, kun vertailu on sillä helpoin tehdä... valjaat, käden häkkiin laitto Kindan ollessa siellä (ennen oli pakko tulla kädelle häkistä), turha käskyttäminen jne. on yhä asioita, joiden takia saan käteni verille. Kaikki nämä ovat tilanteita, joista on aiemmin huonoja muistoja. Muilta osin Kinda on todella upeasti käyttäytyvä lintu, vaikka ikää alkaa olla täydet 2 vuotta, mikä voisi poicephaluksella jo heittää kevättä päälle, vaan ei, ei mitään. Vielä vajaa vuosi sitten se puri melko herkästi, joka kerta kun pakotin. En tajunnut sitä ja ajattelin sen olevan uhmaikää. ::) Toki minun osaltani tilanne on helppo. Ei tarvitse pelätä, että pieni lapsi saa linnun päälleen, jolloin voi itse rauhassa korjata omat mokansa.

Mutta niin... täällä kun on paljon käyty läpi sitä, että on annettu esimerkkitilanne, jossa lintu puree ja sitten sanottu, ettei positiivinen vahvistus vaan toimi tässä - kyllä se vaan toimii. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mitä useimmat eivät tunnu ymmärtävän. Mutta kyllä, se lintu tulee reagoimaan positiivisesti, kun omistaja on johdonmukainen. Se vie aikaa, suurimmaksi osaksi siksi, että me teemme virheitä tai olemme tehneet virheitä. Huonojen muistojen poisto vie aikaa, mutta monet näistä voi myös pistää minimiin juuri sillä, että laitetaan se lintu häkkiin vaikka ennen sitä imurointia jne. Kyllä kaikki järjestyy, kun vaan jaksaa yrittää ja on valmis kuuntelemaan niitä neuvoja. :)

Myös iso osa ongelmanratkaisua on se, ettei omistaja pelkää lintuaan tai puremia. Ei niitä tietenkään tarkoituksella hankita, eikä laiteta kättä pahaan väliin, mutta vahingon sattuessa pitää itse fiksumpana yrittää tulkita tilannetta, seurailla ympäristöä ja miettiä mikä asia tulisi poistaa, ettei seuraavalla kerralla se nokka lihaan uppoa - ainakaan niin kipeästi.
« Viimeksi muokattu: 25.03.08 - klo:14:59:07 kirjoittanut annip »
Neitokakadujen kasvatusta vuodesta 2005 ja undulaattien vuodesta 2014. :)

Re: Positiivinen koulutus vs. dominointi
« Vastaus #74 : 25.03.08 - klo:15:04:42 »
Mielestäni on aika outoa olettaa edes jollain lailla, että tätä menetelmää  käyttämällä joutuisi jotenkin hyppimään eläimen tahtiin saati vaarantamaan jopa ihmisten tai lasten turvallisuus. Eihän sellaisesta ole todellakaan kyse.

Samaa mieltä... Mun mielestä tää on juuri päinvastaista, eli positiivista vahvistusta käyttämällä varmistetaan ettei lintu tunne ollenkaan tarvetta aggressiivisuuteen... Lisätään päälle vielä annos ennakointia, niin sehän on turvallisin mahdollinen tapa elää minkä tahansa villieläimen kanssa :)

Niinkuin olis muuten leijonankin kanssa, pidetään häkissä jos näyttää aggressiiviselta ja varmistetaan että kaikki kanssakäyminen ihmisen kanssa on kivaa, jolloin ei tule tarvetta hyökätä ihmisen päälle :)

Milla