Kasvattini
Naapru (vas.) on melko vaalea harlekiini. Ja melko symmetrinen.
Pyrstössä poitsulla on tosin muutamia tummia sulkia (symmetrisesti nekin, mutta lintu siis ei ole niin vaalea kuin kuvasta luulisi). Harlekiinisisaruksia pojalla ei vielä ole. Hetken piti tosin miettiä onko Wakkon (kuvassa oikealla) väärinsijoitettu harlekiinilaikku merkki piilogeenistä vai hyvin tummasta näkyvästä harlekiinista. Tulin siihen lopputulokseen, että se on kuitenkin piilogeeni. (10 pistettä ja papukaijamerkki vaalean sulan löytäjälle...
)
Poikasten harlekiinigeeni tulee isän isältä, joka oli hyvin Naaprun näköinen värinsä puolesta ja äidin puolelta molemmista isovanhemmista. Äidin puolen tädeissä ja sedissä on muistaakseni lähinnä ns. normaaleja harlekiineja, eli keskitummia.
Itse olen lähinnä omia ja muiden poikueita seurailemalla tullut siihen päätelmään, että tumma harlekiinipari saa todennäköisestiä tummia ja keskitummia poikasia. Vaaleat ovat mahdollisia, mutta eivät niin todennäköisiä. Vastaavasti vaalea pari tuntuu saavan vaaleita ja keskitummia poikasia todennäköisimmin. Eniten hajontaa on usein niillä pareilla, joista toinen on vaalea ja toinen tumma. Myös sillä tuntuu olevan merkitystä millaisia harlekiineja isovanhemmat ovat kantaneet. Tätä päätelmää tuntuu tukevan moni lähde.
Symmetrian puolesta epäilisin omien havaintojeni kautta, että se auttaa, jos vanhempienkin kuvio on symmetrinen (tai vaikka isovanhempien kuvio), muttei takaa mitään. Epäsymmetrinen harlekiinipari voi saada täysin symmetrisen poikasen - ja toisinpäin. Todennäköisyyksiä voi kuitenkin mahdollisesti lisätä valitsemalla vanhemmiksi linnut, joiden kuvio on lähin toivottua lopputulosta. Lähteitä en tälle ole tullut etsineeksi, vaan ainoastaan oman seurailun tulosta.
