Meillä on siis arojen pienin jäsen, pikkuara. Eihän se toki kuulu itse aitoarojen sukuun, mutta arahan se kuitenkin on
Ja kyllähän tuo meidän pallero muistuttaakin kaikilla mahdollisilla tavoilla isompia sukulaisiaan: se uhkailee, kiihtyy, ja innostuu samalla tavalla mitä sukulaisensakin, pikkuara on
äärimmäisen leikkisä, todella älykäs, ja kiintyy syvästi ja luo hyvin vahvan siteen yleensä yhteen ihmiseen, jota on myös valmis tarpeentullen puolustamaan. Samalla tavalla mitä isoillakin, myös pikkuarojen ruokavalio olisi hyvä perustaa tuoreruoalle toki unohtamatta laadukkaita siemeniä, ja myös nämä tarvitsevat aroille tyypilliseen tapaan jonkin verran mm. pähkinöitä ruokavalioonsa. Pikkuarat tunnetaan myös matkimiskyvyistään, ja moneen kertaan olen saanut todeta sen yhdistävän käsittämättömän hyvin oppimiaan sanoja tekoihin, sekä tekoja sanoihin.
Olin tosissaan pitkään ajatellut araa ennen Myyn hankintaa, mutta jostakin syystä nämä vähän pienemmät versiot niistä eivät olleet pysyneet mielessä kovin pitkään. Lienkö sitten alitajuisesti ajatellut ettei niitä ole Suomessa saatavilla kun foorumilla ei ole omistajia juuri yhtään, ja onhan nämä tosiaan harvinaisempia. Myös se saattoi vaikuttaa etten pitänyt niitä varsinaisesti aroina, joka näin jälkeenpäin on osoittautunut hyvinkin vääräksi luuloksi. Mutta myös tilan ja sen rahatilanteenkin vuoksi päätin etten sellaista jättilintua kykene nyt tähän hätään elättämään, ja sitten kävikin onni kun Pikku-Myy tosiaan tuli myyntiin. Tajusin, ja edelleen olen vahvasti sitä mieltä, että tuollainen pienempi on paljon helpompi pitää tyytyväisenä, kun ei tarvitse olla jättimäistä häkkiä ja kokoajan stressaamassa saako lintu lennettyä tarpeeksi, joka on käsittääkseni yleisin stressinaihe isojen arojen omistajilla. Ison kanssa saisit myös olla ostamassa uusia leluja todennäköisesti jatkuvasti, kun vanhat pirstaloidaan melkein sekunneissa
Pikku-Myyn nokka on toki todella vahva verrattuna sen kokoon, mutta lelut kestävät vähän pidempään
En tiedä onko minulla enää mitään hinkua ostaakaan noita isompia enää, enkä näin jälkeenpäin ole oikein ymmärtänytkään miksi näitä pienempiä en ihan alussa jo ajatellut. Ja vaikka meidän arakiintiö tuntuu olevan hyvinkin täynnä Myyn täyttäessä aran paikan täysin, viimeaikoina on kuitenkin tullut kysymykseen hankkia ehkä tulevaisuudessa Myyllekin kaveri. Se oli kuitenkin tottunut elämään senegalin kanssa, joka oli satunnaisesti myös sen rapsutuskaveri, ja nyt tuntuu että jokin osa Myyn elämästä jäi puuttumaan meille muuton jälkeen. Aroilla on kuitenkin ihan omanlaisensa eleet ja luonteensa, joita muut lajit eivät osaa lukea ollenkaan.
Meiltä saattaa siis löytyä ehkä tulevaisuudessa kaksi araa, ja olen täysin pitäytymässä näissä pienemmissä versioissa. Kaveriksi Myylle olen ehtinyt miettimään joikuaraa joka on aitoarojen sukuun kuuluva ara, tai brasilianaraa, jotka tosin ovat vähän Myytä kookkaampia mutta edelleen vähemmän tilaa ja rahaa vieviä isoimpiin verrattuna
Toinen pikkuarakin on käynyt mielessä, mutta pelkään vahinkomunien ilmaantumista enemmän, jos Myy saa omanlajisen kumppanin. Samaan häkkiin en tietystikään ihan heti ole toista lintua tunkemassa Myyn kanssa, vaikka se olisi saman lajinenkin, sillä aroille tyypilliseen tapaan Pikku-Myykin on hyvin reviiritietoinen ja häkki on sille pyhä, johon saan vain minä koskea.
Voin suositella aroja kyllä yleisesti lemmikkeinä. Ne ovat hyvin erilaisia mitä amatsonit ja jakot, omalla ihanalla tavallaan. Kunhan herättelin vain tietoa näistä pienemmistäkin, sillä kaikki eivät tule ajatelleeksi että niitä edes on olemassa. Mutta nekin ovat siis vallan mainio vaihtoehto, jos tuo koko mietityttää niinkuin rivien välistä olin lukevani
Jokatapauksessa onnea hakuun, jos sellaista päätätte tulevaisuudessa hankkia, joko pienenä, keskikokoisena tai vaikka sitten isompanakin
PS:
Tässä kuvassa on muuten pikkuaran ja sinikellan kokoero. Eroa toki löytyy jonkin verran koon puolesta, mutta perusluonteeltaan ja eleiltään kysymyksessä on hyvin samanlaiset lajit
