papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Re: Lajien välinen kanssakäyminen
« Vastaus #15 : 01.05.11 - klo:11:21:53 »
Onko siitä kokemuksia, tutkimuksia tai muuta tietoa tai arvailuja, että millä tavalla lintujen elämään ja käyttäytymiseen vaikuttaa se, että onko ne sekaparvessa (eri lajisia yksilöitä) vai yhden lajin parvessa?
Esim. huutaako enemmän/vähemmän, aktiivisempia/passiivisempia, erottuuko yksilölliset tavat helpommin/huonommin... jne...

Re: Lajien välinen kanssakäyminen
« Vastaus #16 : 01.05.11 - klo:12:04:56 »
En tiedä onko aihetta tutkittu, mutta sekalaiset lajit samassa asunnossa ainakin muuttavat hieman lintujen lajityypillistä käyttäytymistä ja ääntelyä. Toisten ääniä matkitaan, eleitäkin joskus (varsinkin yksi käsinruokittu, ikänsä lajitoveritta elänyt on täällä poiminut suurimman osan eleistään muilta lajeilta).

En usko, että esimerkiksi yksilökohtaiset luonne- ja käyttäytymiserot tulevat sen enempää tai vähempää esille nimenomaan sekaparvessa, vaan siihen luultavasti vaikuttaa muut tekijät. Ainoa käytösero, joka minulta olisi varmasti jäänyt ilman sekaparvea huomaamatta, on yhden neitokakaduni tapa pitää viiriäisiä "lemmikkeinään" (=virikkeinä). Tämä lintu siis mm. toi neitokakaduille tarkoitettuja salaatteja häkin yläosasta pohjalle asti ja seurasi kiinnostuneena, kun viiriäiset tulivat salaatinlehteä tämän nokasta närppimään. Kyseinen lintu myös ruokaili lähes päivittäin kerran neitokakaduparvessa lintujen ruokintatasolla ja kerran viiriäisten kanssa pohjalla. Muiden lintujen käytökseen viiriäisten elely samassa häkissä tuskin vaikutti.

Jos lintu on lajinsa ainoa ko. sekaparvessa, niin muiden eleet ja käytös luultavasti muuttavat senkin käytöstä vuosien saatossa.  Yksineläjä luultavasti yrittäisi sopeutua vieraan lajin rutiineihin ja parveen paremmin, kuin esimerkiksi lajitoverinsa kanssa elävä neitokakadu undulaattiparvessa tekisi. Kyseenalaista onkin vain se, onko oikein pitää vaikka neitokakadua yksin undulaattien keskellä ja olisiko niistä koskaan tarpeeksi seuraa tälle yksinäiselle linnulle.

Luultavasti ääni, aktiivisuus jne. riippuvat siitä, mitkä lajit yhdistetään tai pidetään lähekkäin. Meillä ainakin amatsoni matkii neitokakaduja hyvin kovaäänisesti, minkä voin kyllä rehellisesti sanoa olevan huomattavasti hirveämpi (kimeämpi) ääni kuin amatsonin lajityypilliset huudot. ::) Senegal-mosambikhybridi taas tyytyy neitokakaduääniin, eikä näin pidä senegaleille ilmeisesti melko lajityypillisiä sietämättömiä kiljahduksia. ;D
« Viimeksi muokattu: 01.05.11 - klo:12:13:49 kirjoittanut annip »
Neitokakadujen kasvatusta vuodesta 2005 ja undulaattien vuodesta 2014. :)

Re: Lajien välinen kanssakäyminen
« Vastaus #17 : 01.05.11 - klo:13:29:32 »
Kyseenalaista onkin vain se, onko oikein pitää vaikka neitokakadua yksin undulaattien keskellä ja olisiko niistä koskaan tarpeeksi seuraa tälle yksinäiselle linnulle.

Mutta eikös joidebnkin papukaijalajien ole todettu luonnossa muodostavan sekaparvi, kuten muillakin linnuilla?

Re: Lajien välinen kanssakäyminen
« Vastaus #18 : 01.05.11 - klo:14:03:50 »
Kyseenalaista onkin vain se, onko oikein pitää vaikka neitokakadua yksin undulaattien keskellä ja olisiko niistä koskaan tarpeeksi seuraa tälle yksinäiselle linnulle.

Mutta eikös joidenkin papukaijalajien ole todettu luonnossa muodostavan sekaparvi, kuten muillakin linnuilla?

Kyllä, muttei se tee sitä sen vähemmän kyseenalaiseksi pitää lintua YKSIN vieraan lajin parvessa. Luonnossakin sekaparvissa on useampi yksilö kutakin lajia, eikä kukaan jää näin paritta tai yksin.

Vankeudessa sekaparvissa on sekin riski, että vaikka lajit luonnossa tulisivat toimeen, niin suljetussa tilassa asia on täysin eri. Jos kuitenkin päättää lajeja sekoittaa, on lajien toimeentulevuudesta oltava täysin varma. Myös ruokinnan tulee olla hyvin samankaltainen ja tosiaan jokaista lajia pitäisi olla useampi yksilö - yksin ei saisi ketään jättää. Poikkeuksena voivat toimia jotkut hyvin läheiset lajit, jotka saattavat muodostaa parin toisen kanssa, mutta tällöin parien tulisi olla samaa sukupuolta keskenään.
« Viimeksi muokattu: 01.05.11 - klo:14:09:15 kirjoittanut annip »
Neitokakadujen kasvatusta vuodesta 2005 ja undulaattien vuodesta 2014. :)

Re: Lajien välinen kanssakäyminen
« Vastaus #19 : 01.05.11 - klo:14:25:43 »
Meillähän kävi niin että kun Amatsoni koiraalleni hommasin Amatsoni naaraan, niin naaras ihastuikin Sateenkaariluri naaraaseemme. Tässä vanha juttu siittä http://forum.papukaijat.net/index.php?topic=20648.0

Nyt tilanne on se että amat ovat samassa aviaariossa ja rapsuttelevat ja nukkuvat aina kylki kyljessä, mutta eivät vieläkään ole kunnon pari. Luri naaraallamme on nyt koiras ja pari pikku luria kuoriutu viimme syksynä. Ama naaras Lilo ei voi sietää muita lureja kuin entisen kaverinsa Kukan. Lilo käy muiden lurien päälle ja on saanut napattua toiselta poikaselta pari pyrstösulkaakin irti.

Oma kokemus näistä eri lajien ystävyyksistä on se että ne on ihan yksilöistä kiinni. Aina kaikkien lajien ystävyydet eivät pääty hyvin vaikka kumpikin lintu olisi toiseen kovin ihanstunut. Tällainen oli Sateenkaarilurin ja Ruusukaijasen ystävyys joka päättyi siihen että luri syötti kaverinsa kirjaimellisesti kuoliaaksi. Tuo lurin ruokavalio kun ei oikeen muille linnuille sovi. Kaijanen sai pahan kuputulehduksen ja kuoli :'(

Re: Lajien välinen kanssakäyminen
« Vastaus #20 : 02.05.11 - klo:14:39:25 »
En tiedä onko aihetta tutkittu, mutta sekalaiset lajit samassa asunnossa ainakin muuttavat hieman lintujen lajityypillistä käyttäytymistä ja ääntelyä. Toisten ääniä matkitaan, eleitäkin joskus (varsinkin yksi käsinruokittu, ikänsä lajitoveritta elänyt on täällä poiminut suurimman osan eleistään muilta lajeilta).

Meillä kävi juuri näin. Meillä on 5 neitsikkaa ja 2 undulaattia. Kun tuo Manu-undulaatti tuli, niin se lauloi vielä undulaattia. Nykyään se laulaa lähes aina vaan neitsikkaa, nopeasti ja taitavasti oppinut. Joskus saattaa pulista ja räksättää, mutta neitsikkalaulu vie voiton.
Neitokakadut Niki & Bobi, Cico & Peppi, Puttis & Choco, undulaatit Nemo &....