papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #15 : 05.09.10 - klo:14:13:44 »
Ollaan pikkuhiljaa pidennetty nukkumisaikaa kohti talvea. Eilisaamuna oli isäntä saanut nukkua ihan rauhassa, vaikka itte piti lähteä töihin. Samoin tänä aamuna. On taas rauha palaamassa Carloksen osalta taloon. En ymmärrä mikä sillä muutaman päivän oli. Nuo samat peitot hällä on ollu jo sen kymmenisen vuotta, mitä miul on ollu. Veikkaisin sitä, että sai tuossa muutaman päivän enemmän iakaa ja huomiota ja sitten taas palattiin siihen normaaliin"säännöllisen epäsäännölliseen". Isännän kanssa keskusteltiin vakavasti ja taisin nyt osittain ainakin saada pointin läpi, miksi toimin niinkuin toimin. No joo, oon yrittäny pitää ukon huomion ihan jossai muussa kun meteli yltyy  ;D Ja sain nyt periksi, että koira tulee taas taloon. Tosin miulta alkaa loppua vuorokaudesta tunnit... Mutta saapahan isäntäkin sitten lepuuttaa hermoja koiran kanssa kaksistaan lenkillä. Toi ruuan vähentäminen ja piilottelu voisikin olla kokeilemisen arvoinen juttu. Mutta tuo lelujen kanssa touhuilu, eikä rapsutuksia, ei toimi. Nimittäin sitten lähtee jalkalistat ja nokka on kiinni kaikissa sellaisissa paikoissa missä sen ei tarvi olla, mun jalat ja sormet mukaanlukien. Claudia uskaltautuu jo vähän enemmän liikkumaan ympäriinsä, kun on tähän asti pysynyt vain oman häkkinsä päällä, sekä köysissä häkkien yläpuolella. Ollaankin pyritty antamaan hälle huomiota sillon, kun tulee luokse, eikä vain huuda häkin päällä perään. Hupaisinta oli eilen, kun tepasteli lattialla kohti olohuonetta ja huusi kurkku suorana ;D Mutta uskalsi tulla. Sillä on vaan niin onneton tasapaino ja tapa käyttää nokkaa, eikä siipiä ja on yli-innokas muutenkin nokkansa kanssa, ettei voi oikein pitää kädellä, vihoviimeiseksi olkapäällä. Kädellä on kyllä pidetty ja harjoitettu tasapainoa. Pikkuhiljaa ollaan totuteltu myös keppiin. Siis sama homma, kuin Carloksella oli tullessa, eli pelkää keppiä...Carloksen saa jo nousemaan kepille, eikä hyökkäile käteen kiinni tai pakene takavasemmalle. Aluksi ajattelin, että Claudialla vie varmasti sopeutua ja huuto johtuu siitä, kun on koko pienen ikänsä ollut samalla mummolla ja saanut olla melkein 24/7 irti ja huutamalla lisää. Sitten viikko vieraassa paikassa ja taas muutto miulle. Mutta tämä on kyllä enää sitä opittua huutamista. Vielä toistaiseksi yritetään kaikin keinoin saada se loppumaan, tai aluksi nyt edes huomattavasti vähenemään. Jotkut päivät antaa toiveita paremmasta, joten vielä jaksetaan. Mutta toisinaan kyllä iskee epätoivo ja tahtois luovuttaa. Tällä hetkellä on rivitalokin poissa asumisvaihtoehdoista, mikä taasen hirvittää, kun muutto alkaisi olla esissä jonnekkinpäin viimeistään vuodenvaihteessa :-\
Tellu

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #16 : 06.09.10 - klo:08:20:23 »
Voi kun hienoa että tilanne alkaa helpottaa ainakin vähän :) Tuosta peittohommasta mainitsin vaan siksi, että sitä kannattaa koittaa kun tuntuu ettei mikään enää tepsi, voi olla ettei vaikuta mihinkään mutta jos auttaa niin loppujen lopuksi aika pienellä vaivalla sen avun saa :)

Milla

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #17 : 26.10.10 - klo:11:31:06 »
No niin. Ei asetu nyt sitten kumpikaan. Huudetaan sitten vuorotellen. Ja se alkaa samantien kun menet toiseen huoneeseen. Ja sitä kestää ja kestää ja kestää. Claudia on parhaillaan huutanut illalla 3h putkeen, kun ollaan oltu toisessa huoneessa katsomassa telkkua. On yritetty sitäkin joinain iltoina, että kun on hetkenkin hiljaa, ni käymme vuorokerroin jutskaamassa ja kehumassa. Ja huuto vaan yltyy tietty näistä käynneistä. Silloin kun olen ysin, eivät ehkä ihan niin pahasti huuda, pidän niitä irti kylläkin ja olen sitten kait jo vuosien mittaan tullut immuunimmaksi. Nyt tilanne on sitten mennyt siihen, että isäntä ei enää jaksa kuunnella. Se syy, miksi tyydyn isännän ratkaisuun, on että meille on tulossa perheenlisäystä, muuton varmaan lähtisi isäntä. Tuollainen huuto, mikä näistä lähtee, vauritoittaa varmasti kuuloa. Eli minulta lähtee linnut  :'( Carlos pääsee takaisin eräälle entiselle omistajalleen. Claudialle alkaa oman osaavan kodin hankinta. Molemmat lähtevät ehdolla, että ne EIVÄT LÄHDE ETEENPÄIN, vaan otan takaisin, jos tulee syy luopua. Näistä ei sis todellakaan tule kulkureita  >:(
Tellu

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #18 : 27.10.10 - klo:09:52:48 »
No voi... Kannattaa alkuun kokeilla kumminkin, että laitatte vaan Claudian pois, että josko sitten Carlos hieman rauhottuisi ja saisitte sitä koulittua pois huutamisesta. Toinen lintu kun aina vaan provoaa toista. Itellä välillä myös hermot kiristelee, kun yksi alkaa huutamaan ja joskus sitten sillä seurauksella, että kaikki seitsemän alkavat vetelemään täysillä ja kun mikään ei auta siihen :P

Pakko myöntää, että nyt syksyn mittaan on kiristellyt välillä ihan sanoinkuvaamattoman paljon ja siihen päälle kaksi linnuista vielä hyrisee ihan hormoonihöyryissä, joten voin kyllä kuvitella, että jos teillä ihan jatkuvaa, niin hermot menee. Pahin on se toivottomuuden tunne, kun asialle ei vaan voi tehdä mitään.
CAG Ukko, MA Rapa, YNA Nooa, SM:t Clara & Lawrence

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #19 : 28.10.10 - klo:08:26:24 »
Niin minä tekisinkin, mutta Carlokselle on kumminkin helpompi löytää koti, kun saan sen sellaiselle, kellä on ollut joskus kauan aikaa sitten. On käynyt muutamia kertoja Carlosta moikkaamassakin. Tuntuu kyllä tositosi pahalta. Kun kumminkin ollaan yhteistä taivalta sen kymmenisen vuotta jo matkattu. Onneksi on sellainen paikka, että tiedän Carloksen saavan paljon huomiota, sekä pysyvän kodin. Ja ollaan sovittu, että JOS jotain sellaista ilmenee, niin Carlos tulee takaisin. Claudia minua enemmän huolettaa taas uuden kodin suhteen. On ollut ennen minulle tuloaan pienestä asti yhdellä mummolla ja saanut todellakin paljon huomiota ja aikaa. Nyt riittää, kun menee toiseen huoneeseen, niin huuto alkaa ja sitä kestää isännän perään huutaessa jopa kolme-neljäkin tuntia jotakuinkin putkeen. Eikä tätä olla saatu vähenemään yhtään tässä ajan kuluessa. Eli mistä löytää koti tällaiselle, joka tarvitsee todellakin aikaa. Samassa huoneessa ollessa ei tätä ongelmaa ole. Ihan normi"riehu huutoa" vain. Ja kun on sitten juuri miesten lintu. Antaa kyllä naispuolistenkin rapsutella irti ollessa, mutta mies on hänen "juttu". Eli mistä löytää mies, joka pitäisi papparia, kuin koiraa. Kun on enemmänkin koira, kuin lintu  ??? Paitsi se ääni  ;) Itselläni vielä jotenkuten hermo kestäisikin, kun olen siihen meteliin niin tottunut ja tietty sitä sietokykyä on enemmän, kun näiden kanssa haluaa olla. Mutta isännän pinna on loppu. Samoin tulevan vauvan kuulo huolettaa. Ollaan kaikenlisäksi muuttamassa työn perässä, jonnekkin. Ja tuskin pääsee, ainakaan heti asumaan niin kuin nyt, ettei ole samassa talossa ketään ja naapureihin on matkaa. Silloin menee työkavereilta hermot ja sama homma on esissä sitten kumminkin, niin jäisi näin yksi stressaava muutto mahdollisesti vähemmän. Vaikka tätä kuinka kääntelen, niin kaamealta tämä tuntuu  :'(
Tellu

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #20 : 29.10.10 - klo:13:44:24 »
Huh. Sen verran edistystä meillä, että Carlos menee pidempiaikaiseen hoitoon, kunnes saamme asuntohommat sellaiseen kuntoon, ettei tarvitse ottaa häätöä, tai muuttaa ensin, sitten ettiä väliaikais sijoituspaikkaa... Kyllä tämä tästä. Ihan kuin nuo vaistoisi, että jotain on tapahtumassa, kun Claudiakin on nyt muutaman päivän ollut ihan hissuksiin, vaikka isäntä on ollut yksin kotona. Jos tuota mena jakaa, niin saatan vaikka saaha homman toimimaan, etei tarvitse Claudiastakaan kokonaan luopua, vaan etsiä sillekkin hoitopaikka  ;) On kumminkin varmaan helpompi. Ja isäntä ehtii unohtaa millaista meteliä nämä piti  ;D Kuinka teillä kaikilla muilla on onnistuttu pitää pariskunnan välit koossa metelistä huolimatta ??? Vai olenko ainoa, jonka toisella puoliskolla on vasta jonkin ajan jälkeen alkanut pipo kiristyä?
Tellu

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #21 : 29.10.10 - klo:15:48:14 »
Lohdutukseksi voin sanoa, että et ole ainoa!  ::) Tätä taitaa olla liikkeellä, kannattaa suosiolla kiertää kaikki rauhaa rakastavat miehet.  ;D

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #22 : 29.10.10 - klo:16:51:57 »
Olen seurannut tätä ketjuasi ja voin vain sanoa että,
et todellakaan ole ainoa. Meillä kaksi munkkiarattia ja siniotsa-amatsoni tulee kahden viikon sisällä.
Että saas nähä tuleeko emännällä muutto lintujen kera jossainvaiheessa.

tsemppiä sinulle ja mukavaa odotusta. toivon että saisit pitää edes jommankumman ellei kummankin pitäminen onnistu  :-\

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #23 : 29.10.10 - klo:20:04:42 »
Rankkoja ratkaisuja ja varmasti hyyyvin hyvin vaikeita  :-\

Täytyy nostaa hattua Tellulle, että julkisesti pystyy puimaan ongelmia ja kertoa ratkaisuistaan!

Tsemppiä tulevaisuudelle ja voimia ratkaisujen tekemiseen  :)

tinttu
The early bird may get the worm, but the second mouse gets the cheese.

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #24 : 30.10.10 - klo:01:29:45 »
Voimia. En ole ihan lukenut koko ketjua tahi kertomuksia noista valkeista; mutta aikamoista mekkalaa saavat mielestäni aikaiseksi..

Omat neitonikin kiekuvat välistä siihen malliin että aiheuttaa hampaiden kiristystä. Oletan ja ymmärsin tekstistä että ovat olleet muuallakin aiemmin? Sepä se.. niin ovat osa omistanikin pitkiä kiertolaisia ja lyhyitä kiertolaisia ja loput yhdeltä kasvattajalta. Ero on aika selkeä ja sitä ei aina ymmärretä, muutamalla neidollani on jäänyt traumoja ja ilmenee sitten tiettyinä käytöksenä pureminen/häkin puolustaminen hyökätään käteen kiinne - ei aina, riippuu tirpan mieliala päivästä. Huutaminen. Vanhuksilla jäi ekana vuonna huutaminen pois mutta sitä iloa oli reilut neljä kuukautta. Ovat nyt reilu neljättä vuotta minulla ja ei enää ole juurikaan pako/hätä reaktio lentelyä ohittaessani häkkiä tai vaihtaessa ruokia jopa haettu hirssiä kädestä pinnojen välistä mutta harvoin sillä tuulella ollaan.

Viimeisimmästä tirpoista toinen on ruvennut huutamaan perääni ja pisin huuto konsertto kesti reilut neljä tuntia. Rapsu kaveri hänellä on mutta sekään ei aina auta nyt minun on perään ja vapaana rooikkuu kädessä tai niskassa. Jännä käytös sinänsä nyt olen vähän itsekin ehdollistanut tuota huutoa mutta eiköhän se tästä pikku hiljaa...

Onneksi "toinen puolisko" pitää linnuista sekä tämä perään huutelijakin on tykästynyt häneen ja uusi olkapää ja muutama muukin antaa rapsuttaa. Toistaiseksi sujunut, mutta toinen kuunteleekin osa-aikaisesti ei ole vielä kovin häiriintynyt noista harakoista.

Minullehan osa linnuista tulikin pitovaikeuksien/huutamisen takia ei kaikki ja elämäntilnteet voivat muuttua kovinkin radikaalisti sitä ei tosiaankaan tiedä etukäteen vaikka kuinka kuvittelee että homma pysyy hanskassa.
Itselläni toistaiseksi olen voinut pitää laumani ja toivon totisesti että voin jatkossakin.

Hyvä tuoda näitäkin puolia esiin tuomitsematta varsinkaan jos ei ole kokemusta isoista pappareista - minulla ei ole joten voin vain aavistuksen ymmärtää tuon metelin suuruutta ja asioita ja elämäntilannehan jokaisella on erilainen. Toivottavasti löytyy se punainen lanka..?

Ihan kysymys ilmaan onkos mustis puolta enempi valkkareilla jos tilanne rauhoittuukin kun on vain yksi, olen ymmärtänyt että tämä laji on niin ihmisen perään ja vaatii paaaljon huomiota muihin verrattuina..? Omat neidot ovat minun mielestäni välillä kateuden kourissa toisiaan kohtaan tai minun huomiosta ei kaikki koska osa on villejä, mutta rapsuteltavat. Voimia tosiaan.

Joo taas asian vierestä ja silleeen mutta jäi tämä keskustelu osio mieleeni pyörimään, että piti ihan kommnetoida taas jotain..

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #25 : 30.10.10 - klo:17:06:45 »
Kiitos kaikille ymmärryksestä. Ei tosiaan ole ollut helppoa. Ja kun valmiiksi jo etoo, niin tämä stressi on pistänyt "kiroilemaan vessanpönttöä" ihan jo useemman kerran :P Carlos lähti tänään sinne sen kauan sitten omistaneelle miehelle ja hoitoon. On tosiaankin sovittu että saa olla siellä hoidossa niin pitkään, kuin tarve vaatii. Ja jos sitten näyttää siltä, että Carlos viihtyy ja kaikki on hyvin, niin saatan sitten luopua kokonaan. On varmasti helpompi näin. Vaikka parkuhan sitä pääsi, kun pihasta lähtivät  :'( Claudialle on varmasti paljon vaikeampi löytää edes pidempiaikaista"hoitokotia". Tosin sen kanssa jatketaan sitä huutamisen vähentämisyrittämistä edelleen. Samalla periaatteella ajattelin tuonkin kanssa toimia, eli hoitopaikka->mahd.pysyvä koti. Näin ei kenenkään tarvitse ottaa itselleen tätä samaa, mitä mie nyt koen. Eipä sitä todellakaan voinut ajatella, että jossain vaiheessa tulisi tämä eteen. Ehkä jatkossa tyydyn hamsteriin ja akvaarioon  ::)
Tellu

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #26 : 10.11.10 - klo:18:23:27 »
Hei,oli pakko laittaa viestiä kun törmäsin tälläiseen ilmoon...onko tämä sinun lintusi ja lähinnä jos on niin olethan tietoinen että se on myynnissä ?...
Jos asia tiedossasi niin sitten eipi muuta...

http://www.keltainenporssi.fi/ilmoitus/Muut%20lemmikkiel%C3%A4imet/PAPUKAIJA+KAKADU/29357575;jsessionid=F91A6D8D0525EEE209BBDEC28E63D822?rowId=10
Lähdekakadu Donna , kultatöyhtökakadu Claudia

Charlize

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #27 : 10.11.10 - klo:18:33:54 »
Toi ilmoitus ainakin huonon suomenkielen perusteella vaikuttaisi yhdeltä niistä huijausilmoituksista missä myydään lintu kumman halvalla, sitten kiskotaan rahaa kaikenmaailman kuljetuksiin yms. eikä mitään lintua koskaan saada.

Kurja juttu jos kuitenkin on aloittajan lintu, ja toivottavasti on jokin kirjallinen sopimus tehty hoitojaksosta jos niikseen tulee. :|
« Viimeksi muokattu: 10.11.10 - klo:18:40:28 kirjoittanut Charlize »

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #28 : 10.11.10 - klo:19:28:56 »
No ei tuo ilmoitus mielestäni vaikuttanut siltä ulkomaalaiselta huijari tyypiltä. Ja sama joka nyt tätä Carlosta myy,myy samaan aikaan sinikelta araa 2500e.. :-\   
« Viimeksi muokattu: 10.11.10 - klo:19:36:05 kirjoittanut Neitokakadut »

Charlize

Re: Ah tätä meteliä
« Vastaus #29 : 10.11.10 - klo:19:49:41 »
Voi eikä. :| Toivotaan nyt parasta ettei Carlos olis joutunut minkään trokarin hampaisiin!