[nakke Viestejä: 27 Tila: Poissa]

Meillä kerran meinasi yksi undulaatti karata avoimesta tuuletusikkunasta mutta nyt viisastuuneina ollaan laitettu ikkuinoihin suodatinkankaat joka sitten samalla suodattaa epäpuhtaudet ulkoilmasta.
Tapauksesta heräsi kysymys, että mitenkähän karannut lemmikkilintu olisi pärjännät luonnossa kun koko elämänsä on asunut vain häkissä.

[kaija Viestejä: 2143 Tila: Poissa Sukupuoli: Harrikat Riograndet ja Avoparikaija(t) WWW]

Jos ei tyhmyyttään pedon kitaan mene, tai törmää esim autoon niin voihan se kesällä muutaman viikonkin hengissä sinnitellä. Ruokaa kyllä on tarjolla ja lämpö on ok mutta kyllä kissat, oravat ja muut mukavat pistävät pienet linnut helposti poskeensa... varsinkin kun lentotaito on häkkiasukilla yleensä alkuun aika kehno

[AnniinaH Viestejä: 1002 Tila: Poissa Sukupuoli: Alpo ja Nelli WWW]

Meiltä karannut 7 vuotias neitokakadu pärjäsi luonnossa 3 viikkoa, jonka jälkeen katosi jäljettömiin. Taisi tulla lintu tiensä päähän.. Mutta yllättävän kauan niin pieneksi linnuksi. Valttina oli ehkä, että lintu oli suhteellisen villi ja osasi olla varuillaan. Oli aina vapaana ja oli siten erinomainen lentäjä. Meidän käsinkasvatettu Nellimme ei pärjäisi siellä luonnossa varmasti montaa päivää.

[tinttu Viestejä: 5821 Tila: Poissa Sukupuoli:]

Tuo on aika tärkeä pointti, villit ja hyvän lentotaidon omaavat varmaan pärjää ehkä paremmin, toisaalta kesyt hakeutuu ihmisten seuraan ja on useita tapauksia, kun karannut kesy lintu on vaan pöllähtänyt jonkun ihmisen olkapäälle, tai pihapiiriin. Mahtaa siinä olla lintuihin tottumattomalla ihmisellä muutama sekava ajatus mielessä, kun yht'äkkiä huomaa, että olkapäällä istuu iso lintu, joka parhaassa tapauksessa tokaisee "terve" 

Suurin uhkahan lemmikkilinnuille on petolinnut, toisaalta suurin osa on vihreitä ja sulautuu siten hyvinkin Suomen luontoon - pari kertaa karanneita bongaillessa olen todennut sen, että esim. amatsonia on aika mahdoton erottaa lehtipuista, saatika sen, miten hemmetin paljon niitä puita loppujenlopuksi kaupunkialueella on.

Mutta jos löytävät ruokaa, mikä ei ole suomen kesässä ongelma, eikä mikään - kuin myös vettä, niin ihan hyvin pärjäävät, kunnes tulee kylmät ilmat. Kylmälläkin pärjäävät jonkin aikaa.

tinttu

[kaija Viestejä: 2143 Tila: Poissa Sukupuoli: Harrikat Riograndet ja Avoparikaija(t) WWW]

Itse en olisi petolinnuista niin huolissani kuin ihan perus kissoista  Näppärästi paistiksi pistää tietysti myös koirat jos on lintu koiriin tottunut ja eksyy jonkun karvakuonon pihamaalle kyselemään reittiä kotia kohti.

Aku kun karkuun aikanaan lehahti niin ainoat vekit mitä sille tuli oli oravalta joka kävi aika hanakasti käsiksi lentämistä pelkäävään korkeanpaikankammoiseen sulkapalloon.

[tinttu Viestejä: 5821 Tila: Poissa Sukupuoli:]

olisit huolissasi, jos olisit vaikka toissakesänä seurannut meidän mökin pihaa kierteleviä (varpus?) haukkoja 

tietysti riippuu paljon siitä, mitä petolintuja esiintyy missäkin..

tinttu

[tinttu Viestejä: 5821 Tila: Poissa Sukupuoli:]

lisäys vielä...tietysti siis (vapaina) olevia kissoja ja koiria on noin tziljadisti enemmän, mitä luonnonvaraisa petolintuja ja jos se karkuun päässyt lemmikkilintu oleskelee maan tasolla, suurempi uhka on tietysti niissä, mutta puiden latvustoissa viihtyvien lintujen suurin uhka - kuvittelisin - on juurikin isot petolinnut

tinttu

[welmu Viestejä: 415 Tila: Poissa Sukupuoli:]

En tiedä, onko tästä ollut jo juttua jossain ja menee vähän ohi aiheenkin, mutta tuossa juuri asiakas kertoi käyneensä Varkaudessa Mekaanisen taiteen museossa (tai jotain sinne päin), ja siellä oli kuuleman ara (ilmeisesti vihersiipi), joka oleili ihan vapaana pihalla.

[Jonne Viestejä: 3734 Tila: Poissa Sukupuoli: parveilua]

ja sen aran nimi on Laura ja myynnissä forumilla

[Lintunen Viestejä: 6999 Tila: Poissa]

Muutama vuosi sitten täällä oulussa undulaatti oli liittynyt varpusparveen ja ruokaili varpusten mukana torilla syöden pullanmuruja yms. kahviloiden ulkopöydiltä. En tiedä kauanko pieni selviytyi tai päätyikö kotiin, mutta tämäkin on yksi ruoanhankintakeino luontoon eksyneellä lemmikkilinnulla.

[miksu Viestejä: 10 Tila: Poissa]

Meiltä karannut 7 vuotias neitokakadu pärjäsi luonnossa 3 viikkoa, jonka jälkeen katosi jäljettömiin. Taisi tulla lintu tiensä päähän.. Mutta yllättävän kauan niin pieneksi linnuksi. Valttina oli ehkä, että lintu oli suhteellisen villi ja osasi olla varuillaan. Oli aina vapaana ja oli siten erinomainen lentäjä. Meidän käsinkasvatettu Nellimme ei pärjäisi siellä luonnossa varmasti montaa päivää.

Ihan mielenkiinnosta kyselen, mistä tiedät, että lintu pärjäsi luonnossa kolme viikkoa, jos se kerran karkasi eikä sitä sen jälkeen enää löydetty? Vai oliko kyseessä joku survival-koe...?

[annip Viestejä: 2741 Tila: Poissa Sukupuoli:]

Siis linnusta oli näköhavaintoja 3 viikon ajan ja vasta tämän jälkeen se katosi jäljettömiin. Eli todistetusti selvisi ainakin tuon 3 viikon ajan, vaikka kiinni kukaan ei koskaan sitä saanut.

[miksu Viestejä: 10 Tila: Poissa]

Jos lintu kerran pääsee karkaamaan ulos luontoon, voiko sitä ylipäänsä saada enää takaisin? Sitä vaan että jos siitä on kolmen viikon ajan ollut näköhavaintoja mutta lintua ei kuitenkaan ole saatu takaisin omistajalleen niin ei vaikuta olevan ainakaan helppoa.

[Lintunen Viestejä: 6999 Tila: Poissa]

Jos lintu kerran pääsee karkaamaan ulos luontoon, voiko sitä ylipäänsä saada enää takaisin? Sitä vaan että jos siitä on kolmen viikon ajan ollut näköhavaintoja mutta lintua ei kuitenkaan ole saatu takaisin omistajalleen niin ei vaikuta olevan ainakaan helppoa.

Kyllä näitäkin tapauksia on. Täällä Karanneet/löydetyt osastolla on pari tarinaa, jossa lintu on saatu turvallisesti kotiin. Yleensä nämä kiinni saadut linnut ovat kesyjä, jotka eivät kamalasti ihmistä pelkää ja saattavat tulla vieraankin olkapäälle/ruoan perässä, jolloin ne saa vietyä sisälle ja saatua häkkiin. Ymmärtääkseni villimpiä lintuja saa kiinni houkuttelemalla häkkikaverilla/lajitoverilla, kesällä kastelemalla märäksi (jolloin lintu ei enää pääse lentämään karkuun) tai lintu on vain niin uupunut ettei jaksa enää lentää pakoon. AnniinaH:n aikoinaan karannut neitokakadu oli ymmärtääkseni villi yksilö, joten sitä ei ihmisseura houkuttanut palaamaan. Joskus myös karannut kesy lintu jumiutuu puun latvaan, koska ei vain uskalla lentää alaspäin ihmistä kohti.

[annip Viestejä: 2741 Tila: Poissa Sukupuoli:]

Kyllä tosiaan onnellisiakin loppuja on ja karanneita lintuja päätyy kaikennäköisiä ja -kokoisia löytöeläintaloihinkin. Myös villejä, joiden siivet eivät olekaan kantaneet kovin pitkälle häkkilinnun huonomman kunnon tai lentotaidon takia ja ne on saatu maasta tai muuten matalalta kiinni. Papukaijalinnut onneksi usein herättävät värinsäkin puolesta huomiota Suomen luonnossa ja ihmiset tajuavat pyydystää niitä sellaisen nähdessään.

Kesyillä ja isoilla linnuilla on lähtökohtaisesti parempi toivo palata kotiin kuin pienillä tai villeillä. Silti vuosittain moni katoaa sille tielleen, kun peto, nälkä tai luononolosuhteet vievät ennen löytymistä. Keväästä syksyyn on luonnollisesti paremmat mahdollisuudet saada lintu kotiin kuin talvella, sillä harva lintu kestää kovia (yli 10 astetta miinuksella) pakkasia vuorokauttakaan.

Sitäkin toki tapahtuu, että ihminen ottaa löytämänsä linnun omakseen, eikä edes yritä etsiä tämän oikeaa omistajaa.