papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


anneli71

undujen kesytys
« : 30.08.09 - klo:18:40:09 »
voiko joku kertoa kuinka kauan undu vauvojen kanssa pitää olla päivisin et ne kesyyntyy ?mulla eka poikue ja varmasti lisää kysymyksiä löytyy!!

Re: undujen kesytys
« Vastaus #1 : 20.11.09 - klo:20:53:58 »
Tunti päivässä undujenkaa kesytät niitä niin noin kuukauden päästä ne tulevat käsikesyiksi voi olla toki enemmänkin.

Re: undujen kesytys
« Vastaus #2 : 21.11.09 - klo:11:33:41 »
Lainaus
voiko joku kertoa kuinka kauan undu vauvojen kanssa pitää olla päivisin et ne kesyyntyy

Jättämällä ne täysin rauhaan, kunnes itse tulevat vapaaehtoisesti  luoksesi. Mitään väkisinkäsittelyä ei tulisi harrastaa. Eikä tuossa ole mitään selkeitä aikaan liittyviä asioita tjs. Eläin kesyyntyy ajan kanssa, kun se oppii, ettei ihmisen kanssa vuorovaikutus johda mihinkään sen kannalta epämukavaan (mitä väkisin tehty käsittely on).

Kannattaa lukea kokemuksia tästä topicista. Kyseessä on neitokakadut, mutta aivan sama asia muillakin lajeilla.

anneli71

Re: undujen kesytys
« Vastaus #3 : 21.11.09 - klo:22:46:36 »
meidän lumipallo oli kesy siihen asti kun oppi lentämään sitten siltä loppu mielenkiinto ihmisiin vaikka neitokakadu on kesy niin ei silti tule luokse enään karkuun vain lentää.

Re: undujen kesytys
« Vastaus #4 : 21.11.09 - klo:23:40:34 »
Lainaus
meidän lumipallo oli kesy siihen asti kun oppi lentämään sitten siltä loppu mielenkiinto ihmisiin vaikka neitokakadu on kesy niin ei silti tule luokse enään karkuun vain lentää.

Eli ei se undulaatti tainnut koskaan ollakaan kesy, vaan oli käsiteltävissä vain siksi, ettei pystynyt lentämään karkuun? Sitten kun pystyi pakenemaan, teki niin. Lintu itsessään ei "kyllästy" tai menetä mielenkiintoaan ihmisiin. Se lähinnä voi oppia pelkäämään tai välttelemään ihmisiä.

Tästä syytä niitä poikasia ei pidä käsitellä väkisin (ei yritetä saada väkisin astumaan kädelle, ei pidetä kiinni, ei oteta pöntöstä käteen jne), vaan kaiken pitäisi tapahtua vapaaehtoisesti. Jos siis haluat poikasen astumaan kädelle, sen pitää tapahtua siinä vaiheessa, kun se itse ihmettelee maailmaa häkin ulkopuolella ja vapaaehtoisesti astuu (herkun tai lelun perässä vaikka) paikoillaan olevalle kädelle. Muuten ihmisestä tulee helposti huonoja kokemuksia ja lintu yht'äkkiä "villiintyykin", kun se pääsee pakoon.

Tuo kesyyden käsite tuntuu herättävän ihmetystä ja väärinkäsityksiä ihmisissä ja sitä ei aina nähtävästi mietitä, mitä se kesyys tarkoittaa. Se on yksinkertaisesti oppimista, ei muuta: lintu oppii, ettei ihminen aiheuta sille vaaraa, vaan on hyvä asia (siltä saa herkkuja tjs) => lintu "kesyyntyy". Jos lintu taas oppii, että ihminen on pelottava asia, niin se "villiintyy". Ei mitään sen kummempaa, hyvin yksinkertainen asia.

Jos lintu on ollut kesy, mutta "villiintyy", se on luultavasti saanut riittävästi huonoja kokemuksia ihmisestä, jonka jälkeen se pyrkii välttelemään ihmistä, jottei joutuisi kokemaan noita epämukavia tai pelottavia tilanteita enää. Sitä on ehkä häädetty monesti pois "kielletyistä" paikoista (ihminenhän on tällöin usein pelottava), pidetty väkisin kiinni (todella stressaavaa linnulle) tai vaikka rankaistu jostain.
« Viimeksi muokattu: 22.11.09 - klo:00:13:35 kirjoittanut fouro »

anneli71

Re: undujen kesytys
« Vastaus #5 : 22.11.09 - klo:09:36:06 »
niin. kyllä kasvattaja kesyttään jo silloin kun linnut on pesässä. ei lumipalloa pidetty väkisin. ja se  on tullu ihan vaapaaehtoisesti häkistä meidän käteen. luulen et  meil aika ei riittäny. parvi elämä tässä vaiheessa parempi meille.

Re: undujen kesytys
« Vastaus #6 : 22.11.09 - klo:12:32:35 »
Lainaus
kyllä kasvattaja kesyttään jo silloin kun linnut on pesässä.

Perinteisesti kasvattajat ovat käsitelleet lintuja silloin, kun ne ovat pesässä, mutta tämä on oikeastaan näitä vanhoja tapoja toimia, joka ei oikeasti ole kesyttämistä, vaan väkisin eläimen käsittelyä, joka on monesti johtanut juuri tuohon, että ne "villiintyvät" kun oppivat lentämään. Tässä tilanteessa kun lintu tempastaan väkisin pesästä pyöriteltäväksi käsissä ei kovin hyviä muistoja jää ihmisistä.

Varmasti monet vielä toimivat näin, koska valitettavasti löytyy paljon lintuja pesittäviä ihmisiä, jotka eivät pyri oppimaan uusinta tietoa, vaan luottavat siihen, mitä on aikaisemminkin tehty. Kannattaa tosiaan lukea esimerkiksi tuota topiccia, jonka linkitin ensimmäiseen viestiini. Siitä löytyy hieman kokemuksia, miten sen kesyttämisen pystyy tekemään ilman, että siitä aiheutuu turhaa stressiä linnuille (tai emoille, jotka tuskin pitävät siitä, että poikasia käpälöidään jatkuvasti).

Re: undujen kesytys
« Vastaus #7 : 22.11.09 - klo:13:28:27 »
Pakko kai itsekin tunkea lusikka soppaan, kun poikueeseeni viitattiinkin jo. :)

Eli käytännössä tuon kyseisen poikueen kanssa toimin niin, että tarkastin pöntön päivittäin pienestä raosta tavoitteenani se, etteivät poikaset edes näe minua. Kolmesti pienokaiset oli pakko ottaa pois siivouksen ajaksi, sillä pönttö oli oikeasti likainen. Tällöin pyrin nostamaan poikaset suht. nopeasti pehmustettuun koriin ja välittömästi siivouksen jälkeen sieltä pois välttäen turhaa pyörittelyä käsissä. Näistä asioista viisastuneena aion seuraavaa poikuettani varten antaa tarjolle muutamaa senttiä suuremman pöntön (pöntön lämpö ja kosteus ei keräänny seiniin yhtä helposti kuin ennen, vähentäen näin siivouspakkoa) ja lisäksi olen miettinyt pönttökameran laittoa, jotta voin tarkastaa poikaset pönttöön kurkkimatta näin vähentäen niiden ja emon stressiä.

Kesyttäminen alkoi vasta siinä kohdassa, kun pienokaiset tulivat pöntöstä ulos. Tilanne oli siinä vaiheessa se, ettei poikasilla ollut oikein minkäänlaisia kokemuksia ihmisestä. Jos olisin joka päivä avannut niiden suojaisan ja lämpimän pöntön, nostanut pienokaiset kädelle viileään huoneilmaan ja paijannut niitä hetken, niin pöntöstä tullessaan ne jo muistaisivat käteni pelottaviksi hirviöiksi. Näitä asioita välttäessäni minulla oli tilaisuus aloittaa niiden kanssa täysin puhtaalta pöydältä. :)

Poikaset ovat todella uteliaita eläimiä ja ne tulevat ennenpitkään ihmisen luo tutkimaan, mikäli niillä ei ole syytä pitää ihmistä jollain tasolla pelottavana. Häkkiin voi laittaa erilaisia ruokia ja seurailla myös näin mikä toimii tehokkaimpana koulutus- ja kesytysherkkuna. Kun sopiva superherkku on löytynyt, voi sitä alkaa tarjoilemaan kädestä seuraillen samalla lintujen eleitä - epäröinti tarkoittaa todennäköisesti sitä, että etenet liian nopeasti, joten anna poikasten ottaa aikansa. Kun poikanen tulee luoksesi, rohkaise toimintaa herkulla ja pian olet maailman kiehtovin asia - saahan sinulta nameja. ;)

Oikein toimimalla kesytyksessä ei mene kovinkaan kauaa. Jos poikanen yrityksistä huolimatta pelkää, niin syy on kaikkein todennäköisimmin siinä, ettei poikasen eleitä olla osattu lukea oikein ja sitä on lähestytty, vaikka se on viestinyt tuntevansa epämukavuutta tai pelkoa siitä. Rohkeimmat ja uteliaimmat poikaset voivat kesyyntyä jopa muutamassa tunnissa, jos ihminen toimii niiden seurassa rauhallisesti ja rohkaisee oikeaa toimintaa poikaselle sopivimmalla tavalla. Toisilla poikasilla voi kestää hommassa muutamasta päivästä pariin viikkoon, mutta ujoimmatkin useimmiten tulevat rohkeampien perässä jo muutamaa tuntia myöhemmin. :)
Neitokakadujen kasvatusta vuodesta 2005 ja undulaattien vuodesta 2014. :)

Idonea

Re: undujen kesytys
« Vastaus #8 : 22.11.09 - klo:15:35:41 »
Olen samaa mieltä, ihmisen ja undun kesikinäisellä tutustumisella ei ole kiirettä ja turhaa käsittelyä on kyllä syytä välttää monestakin syystä. Mulla esim. tuli neljän kuukauden ikäiset veljes-undut ns. kesyttämättöminä ja tänä päivänä ne ovat molemmat käsikesyjä, en ole uhrannut mitenkään ihmeellisesti aikaa siihen vaan päivittäiset turvalliset rutiinit ovat tehneet tehtävänsä, utelias lintu vs vieressä touhuava ihminen, toki jälleen A&O on linnunlukutaito, ystävällinen vastaaminen linnun haluun tulla lähelle tai sitten sen rauhaa jättäminen -toki olen tarjonnut herkkuja kädestä ja se varmaan on myös rohkaissut tutustumaan. Parveni on 7 undun kokoinen ja jokainen niistä tulee kädelle ja ovat ns hirssikesyjä  ;)

Tällä hetkellä mulla on pöntössä 5 pientä undu-alkua, vältän kaikin tavoin niiden häirintää, kerran pari päivässä tsekkaan että kaikki on ok ja mahdollisemman nopeasti olen esim linnut nyt sitten rengastamassa -eli odotan jotta molemmat emot ovat pois pöntästä että pääsen tsekkaamaan tilanteen.

Jaana
« Viimeksi muokattu: 22.11.09 - klo:15:38:45 kirjoittanut Idonea »

Re: undujen kesytys
« Vastaus #9 : 02.12.09 - klo:14:37:18 »
Osaatteko sanoa tähän neuvoja; Minulla on kaksi 5kk ikäistä undulaattia, ovat olleet minulla nyt n. 2kk. Tulevat kyllä kädelle, etenkin jos on hirssintähkää palkaksi ja päähänkin hyppäävät mielellään, mutta eivät anna koskea itseesä. Siis jos esim. istuu kädellä niin toisella kädellä ei saa ollenkaan koskea esim. rintaan, päähän, selkään tms. Eli eivät periaatteessa ole arkoja kun kädelle tulevat mutta eivät kuitenkaan anna koskea  ???

Re: undujen kesytys
« Vastaus #10 : 02.12.09 - klo:15:34:12 »
Linnuille tuo koskettelu on vähän vierasta hommaa. Monikaan täysin kesy lintu ei tykkää jos niitä kosketetaan pyytämättä. Jotkut kesymmätkin linnut lähtevät kosketusta pakoon, toiset ruumiinkielellään kertovat että kosketus on epämiellyttävä, toiset saattavat purra. Yleensä linnut tykkäävät kosketuksesta vain silloin, kun ne itse pyytävät rapsutuksia, ja silloinkin kosketettava alue on yleensä pään ja niskan seutu.

Re: undujen kesytys
« Vastaus #11 : 04.12.09 - klo:21:41:16 »
Linnuille tuo koskettelu on vähän vierasta hommaa. Monikaan täysin kesy lintu ei tykkää jos niitä kosketetaan pyytämättä. Jotkut kesymmätkin linnut lähtevät kosketusta pakoon, toiset ruumiinkielellään kertovat että kosketus on epämiellyttävä, toiset saattavat purra. Yleensä linnut tykkäävät kosketuksesta vain silloin, kun ne itse pyytävät rapsutuksia, ja silloinkin kosketettava alue on yleensä pään ja niskan seutu.

Nuo mun linnut eivät ainakaan ikinä pyydä kosketusta/rapsutusta, enkä ole sitä sitten yrittänytkään tehdä paljoa, ettei stressaa turhaan ja huononna suhdetta.

Re: undujen kesytys
« Vastaus #12 : 05.12.09 - klo:11:22:06 »
palkaksi ja päähänkin hyppäävät mielellään, mutta eivät anna koskea itseesä. Siis jos esim. istuu kädellä niin toisella kädellä ei saa ollenkaan koskea esim. rintaan, päähän, selkään tms. Eli eivät periaatteessa ole arkoja kun kädelle tulevat mutta eivät kuitenkaan anna koskea  ???

Neuvoisin sinua iloitsemaan siitä, mitä linnut nyt jo osaavat, uskaltavat ja haluavat tehdä - lentävät päähäsi ja jatkossa ehkä sukivat hiuksiasi, kulmakarvojasi, korviasi tai niskavillojasi  :)

Meillä undut eivät koskaan ole tykänneet siitä, että niitä koskettaisiin. Heillä on toisensa, eivätkä edes keskenään näytä paljonkaan rapsuttelevan.

Pienen linnun kannalta koskettaminen tai rapsuttaminen voi enemmänkin aiheuttaa tuhoa höyhenille kuin nautintoa. Nakkisormellaan ihminen saa pienet höyhenet sekaisin, ja luultavasti myös tuhoaa höyhenten ohuita rakenteita.

Jos haluat lintua rapsuttaa, mutta sinulle kelpaa "etärapsutus", voit kokeilla varovaista lempeää puhaltelua niska- tai partahöyheniin. Esimerkiksi jonkun sävelmän viheltely hiljaa ja ilman suuntaaminen linnun niskaan toimii "rapsutuksena". Joskus linnut tykkäävät siitä, toisinaan eivät halua. Näin pystyt tuottamaan rapsutusnautintoa linnulle, vaikket sitä pysty koskettamaan. Höyhenetkään eivät vaurioidu :-)

Sulkasadon aikana tippuneella siipisulalla koskettamista voi myös kokeilla, mutta meillä ainakin käy niin, että undu alkaa itse sukimaan sulkaa, millä sitä yritän lähestyä!  ;D

Re: undujen kesytys
« Vastaus #13 : 10.12.09 - klo:19:09:25 »
Mitä mieltä olette tästä kesytys tavastani: hirsin tähkiä kämmenelle ja käsi häkin sisälle undujen eteen. Toinen unduista ahneena(tietysti vähän arastaen) tulee nokkimaan kämmenestä ja pikkuhiljaa vien käden pidemmälle jolloin linnun on pakko hypätä kämmenelleni... ::)

Re: undujen kesytys
« Vastaus #14 : 10.12.09 - klo:19:52:31 »
Lainaus käyttäjältä: jahjah
Mitä mieltä olette tästä kesytys tavastani: hirsin tähkiä kämmenelle ja käsi häkin sisälle undujen eteen. Toinen unduista ahneena(tietysti vähän arastaen) tulee nokkimaan kämmenestä ja pikkuhiljaa vien käden pidemmälle jolloin linnun on pakko hypätä kämmenelleni...

Itse suosittelisin jättämään häkin kokonaan sellaiseksi paikaksi, jossa linnut saavat olla rauhassa ja tekemään pelkästään pakolliset hoitotoimet siihen liittyen.

Kannattaa miettiä asiaa siitä näkökulmasta, että jos ne eivät olisi halukkaita tulemaan hakemaan sitä hirssiä häkin ulkopuolella, niin mikä olisi syy siihen häkin sisällä? Luultavasti se, etteivät pääse karkuun. Riskinä on aina, että häkki nähdään vähemmän turvallisena paikkana ja muutenkin liika itsensä "tuputtaminen" voi itse asiassa hidastaa kesyyntymistä.

Juttelin tuossa pari viikkoa sitten toisen lintuharrastajan kanssa aiheesta ja hänellä oli oikeastaan hyvä tapa ilmaista asia: kun olosuhteet ovat kunnossa ja linnuilla ei ole mitään pelättävää, niin ne hiljalleen siitä kesyyntyvät. Ei kannata liikaa yrittää, vaan pyrkiä siihen, että itse on riittävän kaukana linnuista (voi tietenkin hiljalleen lähestyä) ja loppupelissä antaa lintujen itse hakea kontaktia. Silloin ei tarvitse pelätä, että tuputtaa itseään liikaa.

Eli kesyyntyminen on loppupelissä vain siitä kiinni, että lintu oppii, ettei ihminen ole uhka, vaan pidemmän päälle (kun se uskaltaa hakea kontaktia) se johtaa hyvään lopputulokseen. Kahden linnun kanssa siinä voi tietenkin kestää hieman kauemmin, koska niillä on seuraa toisesta eikä ole niin suurta tarvetta hakea kontaktia ihmiseen, mutta kärsivällisyydellä sekin sujuu.

Toinen ongelma on tuo "pakko hypähtää". Tärkeintä on, että lintu itse astuu kädelle vapaaehtoisesti. Muuten siinä käy niin, että lintu luultavasti kokee tilanteen epämiellyttävänä ja pakenee herkästi tilanteesta kun vain pystyy. Kannattaa miettiä asiaa siitä näkökulmasta, että miksi lintu astuisi kädelle? Jos ainoa syy on "pakko", niin on hyvin todennäköistä, että reaktiona on jossain välissä pakeneminen tuolta pakolta, kun se on mahdollista. Eli käsi pysyy paikoillaan ja lintu itse liikkuu kättä kohti ja tästä palkitaan. Tässä videossa olen tuota kädelle astumisen opettamista selventänyt.

Kysymys on vain siitä, ettei tosiaan esiinny pelottavan linnuille. Kaikki häätäminen, huutaminen (jos lintu sitä säikähtää) ja painostus voi linnun näkökulmasta olla pelottavaa. Yleensä liialla kesyttämisen "yrittämisellä" päädytään juuri siihen, että ollaan liian lähellä ja painostetaan liikaa. Mutta kärsivällisyydellä ne kesyyntyvät ajan kanssa ihan itsekseen. :)