Noh, isäni on Egyptistä joten hänellä oli sielä paljon sukulaisia, ja menimme sinne lomalle. Sielä serkullani oli 2 undulaattia joihin ihastuin heti ja saatiin hoitaa niitä sielä monta kertaa. Sitten tulimme Suomeen ja aloin tietysti heti vinkumaan undulaatteja äidiltä. Äitini sanoi että en kuitenkaan jaksaisi hoitaa niitä kuin kuukauden ja sitten innostus lopahtaisi, mutta väitin itsepäisesti vastaan. Eräänä iltana kun menin nukkumaan ajattelin näyttäväni äidille, ja heti seuraavana aamuna pyöräilin kirjastoon hakemaan tietoa undulaateista ja lainasin melkoisen pinon kirjoja. Kun kirjat oli luettu, surffasin netissä hakien tietoa. Luin kirjat ja kaikki linnuista kertovat artikkelit moneen kertaan ja ne sitten syöpyivät päähäni. Äidilläni oli lapsena ollut myös undulaatteja, ja kyseli minulta monta kertaa päivässä kysymyksiä undulaatteihin liittyen, ja varmisti että minulla oli varmasti tarpeeksi tietoa niiden hoitoa varten. Sitten äitini sanoi että saan undulaatin, mutta minun piti miettiä tarkkaan mihin asettaisimme häkin/häkit ja mistä ostaisimme undulaatit. Tarkistin puhelinluettelosta kaikki eläinkaupat, mutta niissä ei juuri sillä hetkellä ollut undulaatteja, ja uusi lasti tulisi vasta kahden kuukauden päästä. Sitten etsin netistä kasvattajia ja keltaisesta pörssistä myytävänä olevia unudlaatteja viikkoja. Sitten keltaisesta pörssistä löytyi ilmoitus: Siurosta annettiin 3 undulaattia + häkki + muut tarpeelliset tavarat 30eurolla. Otimme yhteyttä ja jo samana iltana ajoimme Nokialta Siuroon hakemaan undulaatteja. Lastasimme ison häkin takapenkille ja menin myös takapenkille häkin viereen istumaan, ja lauloin matkalla lastenlauluja unduille, ja yksi tuli heti kasvojeni viereen kuuntelemaan, ja siihen yksilöön tykästyin heti ja se minuun, ja sen on nytkin kesyin niistä kolmesta undulaateista. Undulaattien nimeksi tuli loppujen lopuksi Ali (koiras) Misu (naaras) ja Katja (naaras).
