ja vielä tuohon, oppiiko tavoille, jos ei ole eristetty, niin yleisemmin ei opi.... Vaikka poikasen ympärillä olisi miljoona muuta poikasta, ja miljoona aikuista lintua, niin se ei silti ole niihin leimaantunut, vaan pitää ihmistä emonaan, jonka liikkeitä ja käytöstä tutkailee, ja pyrkii matkimaan ``emoaan´´. Poikanen oppii juurikin niiltä omilta emoiltaan, miten kuuluu käyttäytyä ym, ja sitten pesästä lähdön jälkeen muilta samanlajisilta linnulta (joskin vankeudessa harvalla poikasella on mahdollisuus päästä parveen jatkamaan ``oppeja´´, vaan parvi on yleensä emot ja sisaret, jos poikanen on emojen ruokkima)... Toki aina parempi, jos käsinruokittu poikanen laitetaan muiden papukaijojen kanssa elämään samaan tilaan, jotta se oppii edes jotain papukaijana olemisesta, mutta siltikään se tiedä olevansa lintu, mutta oppii toki ``tavoille´´, ja yleensä kantapään kautta, kun ei osaa lukea muita lintuja. Käsinruokittu papukaija (etenkin aikuisena, sillä poikasena voi oppia vielä sulattamaan muita lintuja ainakin sukukypsyyteen asti), joka elää lemmikkinä ihmisen kanssa, mitä luultavammin inhoaa muiden lintujen seuraa, ja haluaa nimenomaan roikkua sen ``puolisonsa´´ (ihmisen) kanssa. Käs.ruok.lintu melko luultavammin myös käy joko toisen linnun päälle, tai pakenee sitä, kun ei edes tiedä, mikä se on, eikä halua olla missään tekemisissä muiden lintujen kanssa, vaan ainoastaan oman ihmis-parvensa kanssa.
Essi kiteyttikin hyvin tuosta tukiruokinnasta, onko se kannattavaa vai ei...
Jonne