papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« : 19.12.05 - klo:08:48:39 »
Eikä se sitten tosiaan siihen päättynyt: tästä aamusta alkoi viides vaikea päivä putkeen :(

Ekku on kireänä ja saattaa hyökkäillä kimppuun tai purra muuten vaan täysillä koska tahansa. Toisaalta saattaa leikkiä tunninkin vapaana ihan kiltisti. Suurin ongelma taidan tällä hetkellä olla minä, näin monen perättäisen huonon päivän jälkeen olen itsekin niin kireänä sen kanssa, että varmasti pahennan tilannetta jatkuvasti :( Aikamoinen pattitilanne siis. Vaihtoehdot taitavat olla lähinnä seuraavat:

1) Jatkan niinkuin normaalisti ja yritän suhtautua asenteella "senkus puret". Ei se tosiaan niin paljoa satu. Kokeilin aamulla ja Ekku rauhoittui muutaman hyökkäyksen jälkeen niin, että tuli kädellekin jo purematta. Kyräili koko ajan, mutta selvästi reagoi paremmin siihen että minä en reagoinut. On vaan h**vetin vaikeeta varsinkin parin hyökkäyksen jälkeen kun oma kroppa kohisee adrenaliinia, hiki virtaa ja kädet tärisee. Pitäis varmaan hakea rauhoittavia... ::)

2) Antaa Ekun olla häkissä pari päivää. Mutta mistä tietää että se on rauhoittunut kokonaan? Nytkin käyttäytyy häkissä ihan normaalisti, voin ottaa ulos ja saattaa käyttäytyä rauhallisesti vielä 20 minuuttia ennen kun kilahtaa. Tai sitten ei. Jos pidän sen häkissä, alanko itse aristamaan enemmän sitä ensimmäistä ulos ottamista, vai rauhoitunko? Jos aristan, seuraa katastrofi oli Ekku sitten rauhoittunut tai ei. Enkä kyllä millään raaskisi pitää sitä häkissäkään koko aikaa.

3) Siipien leikkaus. EI VIELÄ! Tää on mun vika koko episodi, Ekun pitäisi kärsiä siitä mahdollisimman vähän. Toivotaan vaan että menee inhimillisessä ajassa ohi...

Että sellasta kuuluu tänne :'( Kaikki neuvot ja vinkit otetaan vastaan...

Milla
« Viimeksi muokattu: 06.03.07 - klo:23:21:00 kirjoittanut sanne »

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #1 : 19.12.05 - klo:10:52:18 »
Todennäköisesti mielipiteeni ja neuvoni laukaisevat vastustusryöpyn, mutta sanon sen silti!

3) Siipien leikkaus. EI VIELÄ! Tää on mun vika koko episodi, Ekun pitäisi kärsiä siitä mahdollisimman vähän. Toivotaan vaan että menee inhimillisessä ajassa ohi...

En nyt haluaisi maalata piruja seinälle, mutta: tähän vaihtoehtoon joutunet turvautumaan. Ja ihan oikeasti: taitaisi kannattaakin. Ekku ei siitä takuulla kärsi kuin muutaman mahalaskun verran. Veikkaan vaan, että tekee hyvää sen ylisuurelle egolle! Teillä kuitenkin sinun pitää olla pomo! Se joutuisi turvautumaan sinuun päästäkseen mukaviin paikkoihin, mikä edesauttaisi sen ymmärtämistä, että ei tuolle kannata rähistä. Tällä tavalla se kummankin kärsiminen on varmasti vähäisintä! Siis sinä olet pomo, ei Ekku!

Meillä Urho ei pure ikinä kun sen ottaa häkiltä tai mistä vaan. Tämä on junnattu sille läpi semmoiseksi automaatioksi että alta pois. Tyyliin: tulet tai itket ja tulet. Ei ole annettu periksi. Muuten voi aina joskus napsahtaakin, mutta käsittelyä pitää sietää oli tilanne mikä tahansa! Tämä on turvallisuustekijä lapsiperheessä! Joskus on sattunut itseenkin ja joskus on todennäköisesti sattunut Urhoonkin (eniten sen egoon), mutta vielä on selvitty näistä hormonipurkauksistakin. Ja nyt niitten pitäisi olla pahimmillaan, ainakin zoomailuista ja kaikista muistakin elkeistä päätellen. Se uhittelee Pirkolle enemmän kuin koskaan ennen, mutta on vielä jäänyt pelkäksi uhitteluksi! Ehkä olen tässä mielessä natsi, mutta isompia puruongelmia ei meillä ole ollut! Pelottaa ihan ajatella, millainen Urho olisi jos se ei edes vähän kunnioittaisi meitä!

Siis meillä: hyvä käytös = ei edes huomioida, (tai palkinto, jos pyydetään temppua, normaalista käyttäytymisvaatimuksista EI palkita), huono käytös = rangaistus (pimennyskäytäntö, nykyään aika harvoin).
Niin ja niille jotka luulevat, että Urho on lentokyvytön: Urhon siipiä ei ole nyt leikattu pariin kolmeen vuoteen! Ei ole enää tarvinnut!
Timo

"Pain decreases as nerve damage accumulates" Anonymous physiologist

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #2 : 19.12.05 - klo:11:38:03 »
Teillä kuitenkin sinun pitää olla pomo! Se joutuisi turvautumaan sinuun päästäkseen mukaviin paikkoihin, mikä edesauttaisi sen ymmärtämistä, että ei tuolle kannata rähistä. Tällä tavalla se kummankin kärsiminen on varmasti vähäisintä! Siis sinä olet pomo, ei Ekku!

No kun mä en usko, että tää on mikään pomokysymys... :-\ Tilanne on vaan niin kamalan jännittynyt koko ajan. Vähän samalla lailla kun se yleensä hyökkää kun huomaa että mulla on jotain vialla, siis kun olen ihan surkeana jostain. Luulisin että se johtuu Ekun epävarmuudesta ja siitä että käyttäydyn erilailla kuin yleensä. Kaikki alkoi siitä lamppuepisodista, mutta jatko on kyllä pitkälti mun aiheuttamaa. Jos en olis kauhistunut sitä niin kovin, Ekku olis varmaan rauhoittunut, sillä kaikki eilisen ja tän päivän hyökkäykset on johtuneet selvästi siitä, että mä olen jännittänyt.

Viime aikoina Ekku on säikkynyt esim ulkona näkyviä juttuja enemmän kuin yleensä, eli siipien leikkaus tässä tilanteessa saattaisi johtaa ihan päinvastaiseen suuntaan ja aiheuttaa pelkoja... Se ei taida tuntea oloaan kovin turvalliseksi, kun on tähän saakka yleensä aina hakenut musta sen turvan, ja nyt ei enää sitä saa kun olen ihan hermoraunio.

Höh. Voispa leikata itelleen rautaiset hermot niin ajais saman asian... :-\ Ehkä pari päivää häkkiä rauhoittaa ainakin minua niin että osaan taas olla sen kanssa. Kädelle ottaminenkin on noissa tilanteissa varmasti eniten minusta kiinni, sen verran hyvin se on ehdollistettu. Pitäis vaan mennä ja tyrkätä käsi eteen, mutta kun hirvittää :-\ Ei niinkään varsinaisesti pelota, kun kuitenkin tiedän mikä pahin mahdollinen vaurio on, mutta keho sanoo vastaan. Ehkäpä tämänkin oppii? Pakko olis.

Mitäköhän villi amatsoni tekee jos sen puoliso sairastuu?

Timo> Lenteleekö Urho paljon, vai liftaako mieluummin kädellä ja vasta pakon edessä lentää? Miten poikasena?

Pohdiskelee Milla
« Viimeksi muokattu: 19.12.05 - klo:11:52:49 kirjoittanut milla »

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #3 : 19.12.05 - klo:11:52:31 »
Luulisin että se johtuu Ekun epävarmuudesta ja siitä että käyttäydyn erilailla kuin yleensä.

Siis SINUN epävarmuudestasi ei Ekun. Nyt vaan ihan älytöntä käsittelyä sinun ehdoillasi!!!! Puremisesta ja sen yrityksestä napakka luunappi nokkaan (ei ole vaarallista!). Purevat ne luonnossakin toisiaan ja kurittavat!

Lainaus
Viime aikoina Ekku on säikkynyt esim ulkona näkyviä juttuja enemmän kuin yleensä, eli siipien leikkaus tässä tilanteessa saattaisi johtaa ihan päinvastaiseen suuntaan ja aiheuttaa pelkoja... Se ei taida tuntea oloaan kovin turvalliseksi, kun on tähän saakka yleensä aina hakenut musta sen turvan, ja nyt ei enää sitä saa.
Ei! Se käyttää hyväkseen sinun epävarmuuttasi! Kaikesta paistaa se, että Ekku todellakin on huomannut tilaisuutensa tulleen valta-aseman kääntämiseksi! Nyt on kuule kriittiset ajat!

Lainaus
Kädelle ottaminenkin on noissa tilanteissa varmasti eniten minusta kiinni, sen verran hyvin se on ehdollistettu. Pitäis vaan mennä ja tyrkätä käsi eteen, mutta kun hirvittää :-\

Kättä peliin ja paljon. Ja mitään et sitten anna sen kanssasi tehdä jos et itse halua!

Nyt sen ei pidä päästä sinulta pakoon! Mutta: älä jahtaa!!! Siipiä typistämällä (sen voi tehdä miedomminkin, aluksi vähemmän - jos ei auta niin sitten lisää) tämä voisi olla helpompaa, sen olisi yksinkertaisesti pakko alistua tahtoosi! Ei se sitä tapa! Eläähän tuo Urhokin vielä - ja luottaa sekä rakastaa...

Lentämisestä: Lentää se, tosin liftaa mieluummin - mutta lentää yleensä perässä muutaman huomioäännähdyksen saattelemana jos en ota mukaan. Poikasena liftasi käytännössä aina.

« Viimeksi muokattu: 19.12.05 - klo:11:55:57 kirjoittanut Timo »
Timo

"Pain decreases as nerve damage accumulates" Anonymous physiologist

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #4 : 19.12.05 - klo:12:00:36 »
Siis SINUN epävarmuudestasi ei Ekun. Nyt vaan ihan älytöntä käsittelyä sinun ehdoillasi!!!! Puremisesta ja sen yrityksestä napakka luunappi nokkaan (ei ole vaarallista!). Purevat ne luonnossakin toisiaan ja kurittavat!

Hmm... Kieltämättä vois tehdä hyvää molemmille. Varsinkin mulle. Tilannehan on oikeastaan käytännössä sama kuin silloin ihan ekana syksynä (uhmaikä?), kun aristelin Ekun puremisia... Tilanne korjaantui silloin armottomalla sormien syöttämisellä, joten miksi ei nytkin vaikka ongelma onkin se silloinen potenssiin 10...

Pakoon menemisestä. Miksi muka ei saisi mennä pakoon? Kyllä ne luonnossakin lentävät toisiaan pakoon, sehän on niiden kielellä "luovuttamista".

Ekku on aina ollut oikea lentäjä-ässä, pörrää siis ihan huvikseen menemään. Joten siipiä en halua leikata, varsinkaan kun kyse on vain minusta, ei lapsista yms. Eikä tässä ongelman ydin ole Ekun lentäminen, vaan mun asenne, joten eiköhän kannata korjata mun asenne ennen Ekun lentämistä..?

Kiitos :) Kaikesta en ole samaa mieltä, mutta siitä kyllä, että ongelman ydin on mun epävarmuus.

Milla
« Viimeksi muokattu: 19.12.05 - klo:12:10:28 kirjoittanut milla »

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #5 : 19.12.05 - klo:12:10:29 »
Pakoon menemisestä. Miksi muka ei saisi mennä pakoon? Kyllä ne luonnossakin lentävät toisiaan pakoon, sehän on niiden kielellä "luovuttamista".

Se ei saa päästä pakoon, kun näitä käsittelyhommia teette! Se saa tällöin tahtonsa läpi! Ne tehdään SINUN ehdoillasi - aina! Ei se lentokyky täysin häviä - varsinkin jos kokeilee vähän miedommalla leikkauksella! Se vaan helpottaa sitä käsittelyä. Kyseessä ei ole se, että Ekku sinua pelkäisi tämänkään jälkeen! Se on vaan valtakysymys. Nämä siniotsat on aika jääräpäisiä räkättejä. Ja vaarallisia jos pomottelun laskee liian pitkälle. Ja se lentokyky palautuu kyllä ennalleen aikanaan! Meillä tuota leikkausta piti pitää yllä parisen vuotta.

Se tekee vaan hyvää Ekun egolle ja teidän suhteellenne, jos se joutuu tukeutumaan enemmän sinuun! Näin kävi meillä! Siniotsat eivä ota nokkiinsa lähellekään samalla tavalla kuin harmaat. Ei näillä yläpäässä sipellä yhtä paljon - sanokoon joku mitä tahansa! Vähän niinkuin vertais simpanssia ja ihmistä toisiinsa. (tosin mielestäni simpanssi on ihmistä fiksumpi!) ;D
« Viimeksi muokattu: 19.12.05 - klo:12:12:13 kirjoittanut Timo »
Timo

"Pain decreases as nerve damage accumulates" Anonymous physiologist

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #6 : 19.12.05 - klo:12:31:45 »
Se ei saa päästä pakoon, kun näitä käsittelyhommia teette! Se saa tällöin tahtonsa läpi! Ne tehdään SINUN ehdoillasi - aina!

Mitä mä sitä tunnen, se ei todellakaan halua päästä pakoon! Päinvastoin! Varsinkin tuossa mielentilassa missä nykyään on, suuntaus on ehdottomasti mua päin, ei pois. Eli jos joutuu lähtemään, se on sille tappio, ja mahdollisimman pian se palaa takaisin kun on saanut egonsa kasattua.

Itse näkisin tämän ainakin niin, että jos se ei halua touhuta mun kanssa jossain tilanteessa, sen ei ole pakko (lukuunottamatta näitä pakollisia kädelle tulemisia). Mutta silloin kun touhutaan, ollaan asiallisesti. Tarkoitus kun ei ole alistaa sitä, vaan saada se toimimaan. Sillä on kuitenkin niin vankka halu saada huomiota, joten kaikki huomio on positiivista palautetta... Ainakin tähän saakka on ollut näin. Nyt pitää tietenkin olla tarkkana sen kanssa, voi olla että pelisäännöt muuttuu...

Tänään lienee siis ensimmäinen "matsi" edessä... Pitäisköhän myydä lippuja ja hälyttää ensihoitajat paikalle...? ;)

Milla

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #7 : 19.12.05 - klo:12:50:12 »
Mitä mä sitä tunnen, se ei todellakaan halua päästä pakoon! Päinvastoin! Varsinkin tuossa mielentilassa missä nykyään on, suuntaus on ehdottomasti mua päin, ei pois. Eli jos joutuu lähtemään, se on sille tappio, ja mahdollisimman pian se palaa takaisin kun on saanut egonsa kasattua.

Hyökkäyksestä pitääkin joutua lähtemään keräilemään sulkiaan - samalla mitalla takaisin (järki päässä kuitenkin)! Mutta se ei saa poistua omin luvin mistään sinun aloittamastasi toiminnasta! Tässä pitää olla ehdoton.

Lainaus
Itse näkisin tämän ainakin niin, että jos se ei halua touhuta mun kanssa jossain tilanteessa, sen ei ole pakko (lukuunottamatta näitä pakollisia kädelle tulemisia). Mutta silloin kun touhutaan, ollaan asiallisesti.

Hyvä, mutta saattaisi olla viisasta tässä vaiheessa hieman rajoitella temppuiluja ja niistä palkitsemisia! Käsittelyihin pitääkin aina alistua!

Lainaus
Tarkoitus kun ei ole alistaa sitä, vaan saada se toimimaan.

Se kuitenkin yrittää alistaa sinut - miksi et vastaisi samalla mitalla? Nämä ovat jääräpäisiä otuksia ja se on niille luonnollista toimintaa! Pitää vastata sille sen ymmärtämällä kielellä! Ei nameilla - ihan sama kuin lasten kanssa, heillekin vastataan heidän ymmärtämällä tavalla! Kehutaan kun on oikeasti aihetta. Ja vaatimasi asiat viedään aina loppuun saakka (tämä ei sitten koske temppukouluja, jotka sitten lopetetaan aina kun homma on hauskinta!).

Lainaus
Sillä on kuitenkin niin vankka halu saada huomiota, joten kaikki huomio on positiivista palautetta... Ainakin tähän saakka on ollut näin. Nyt pitää tietenkin olla tarkkana sen kanssa, voi olla että pelisäännöt muuttuu...

Nimenomaan. Unohda positiiviset palautteet jos et ITSE vaadi siltä jotain temppua. Suhtaudu neutraalisti!

Anteeksi tämä paatos: en halua loukata - vaan yritän oikeasti auttaa!!!  :-\

« Viimeksi muokattu: 19.12.05 - klo:12:51:46 kirjoittanut Timo »
Timo

"Pain decreases as nerve damage accumulates" Anonymous physiologist

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #8 : 19.12.05 - klo:13:12:53 »
Se kuitenkin yrittää alistaa sinut - miksi et vastaisi samalla mitalla? Nämä ovat jääräpäisiä otuksia ja se on niille luonnollista toimintaa! Pitää vastata sille sen ymmärtämällä kielellä! Ei nameilla - ihan sama kuin lasten kanssa, heillekin vastataan heidän ymmärtämällä tavalla! Kehutaan kun on oikeasti aihetta. Ja vaatimasi asiat viedään aina loppuun saakka (tämä ei sitten koske temppukouluja, jotka sitten lopetetaan aina kun homma on hauskinta!).

Ekussa on se hyvä puoli (ja ero Urhoon?), että se tykkää käsittelystä. Sitä saa pyöritellä miten lystää ja se kieppaa itsensä usein syliin nurin niskoilleen. Normaalitilanteessa hakeutuu ihan itse pyöriteltäväksi. Eli ei mun omasta mielestäni edelleenkään tartte tehdä käsittelystä sille negatiivista asiaa = rangaistusta. Pitää vaan päästä takaisin siihen tilanteeseen, että käsittely sujuu ongelmitta, tilanteessa kuin tilanteessa. Tätä tarkoitin, etten halua alistaa sitä, haluan vaan tehdä sille (ja ITSELLENI) selväksi ettei sen konstit tepsi.

Lainaus
Nimenomaan. Unohda positiiviset palautteet jos et ITSE vaadi siltä jotain temppua. Suhtaudu neutraalisti!

Näin on ollut aina, nameja ei seuraa jos ei ole erikseen pyydetty temppua.

Lainaus
Anteeksi tämä paatos: en halua loukata - vaan yritän oikeasti auttaa!!!  :-\

No problem! En mäkään tässä millään aateasialla ole, vaan ihan oikeasti haluan saada suhteen taas toimimaan.

Milla

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #9 : 19.12.05 - klo:13:30:38 »
Ekussa on se hyvä puoli (ja ero Urhoon?), että se tykkää käsittelystä. Sitä saa pyöritellä miten lystää ja se kieppaa itsensä usein syliin nurin niskoilleen. Normaalitilanteessa hakeutuu ihan itse pyöriteltäväksi.
Urhokin tykkää käsittelystä. Päätä saa rouhia mielin määrin - eilen sain jopa koskea selkään ihan kunnolla (ilmeisesti sillä oli ollut ikävä kun oli kaksi viikkoa mummolassa).

Lainaus
Eli ei mun omasta mielestäni edelleenkään tartte tehdä käsittelystä sille negatiivista asiaa = rangaistusta.
Ei käsittely ole rangaistus! Jos mallataan purra, niin napsahtaa nokkaan - nykyään tarvitsee enää heristää sormea, en edes muista milloin olisin tintannut takaisin viimeksi. Ei Urho kättä pelkää. Mutta tulee kädelle vaikka ei huvittaisi! Ja tätä jauhetaan ja harjoitellaan sitten vaikka maailman tappiin saakka! Päivittäin! Meillä edelleenkin ihan tarkoituksella etsitään sellaisia tilanteita, joissa on pienikin mahdollisuus, ettei se tulisikaan! Sieltä sitten tullaan, tai itketään ja tullaan. Se ei ole temppu!

Ja keppiä ei ole muuten tarvittu - ei vaimokaan, vaikka se ei Pirkosta niin välitäkään.

Hellittelyt ja leikit on sitten asia erikseen, niihin linnun ehdoilla!

Lainaus
Pitää vaan päästä takaisin siihen tilanteeseen, että käsittely sujuu ongelmitta, tilanteessa kuin tilanteessa. Tätä tarkoitin, etten halua alistaa sitä, haluan vaan tehdä sille (ja ITSELLENI) selväksi ettei sen konstit tepsi.
Määrittelet siis alistamisen eri tavalla kuin minä. Tuo mainitsemasi on mielestäni juuri sitä alistamista jota minä ajan takaa. Malliin: nämä on säännöt ja niitä noudatetaan aina, joka kerta ja iankaikkisesti aamen!


EDIT: lievempi tapa puremisen ehkäisyyn on nokkaan puhaltaminen - lintu hämääntyy. Tämä yleensä toimii! Mutta jos ehtii purra niin silloin välitön palaute - näin meillä.
« Viimeksi muokattu: 19.12.05 - klo:13:36:21 kirjoittanut Timo »
Timo

"Pain decreases as nerve damage accumulates" Anonymous physiologist

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #10 : 19.12.05 - klo:13:52:33 »
Urhokin tykkää käsittelystä. Päätä saa rouhia mielin määrin - eilen sain jopa koskea selkään ihan kunnolla (ilmeisesti sillä oli ollut ikävä kun oli kaksi viikkoa mummolassa).

No Ekku taas väistää rapsutuksia (paitsi rapsutusaikaan), mutta lempparihommaa on kun koppaan selästä kiinni ja kääntelen ylösalas ;D

Lainaus
Määrittelet siis alistamisen eri tavalla kuin minä. Tuo mainitsemasi on mielestäni juuri sitä alistamista jota minä ajan takaa. Malliin: nämä on säännöt ja niitä noudatetaan aina, joka kerta ja iankaikkisesti aamen!

Itse ajattelen alistamisen sellaisena ylimääräisenä nöyryyttämisenä... Siis ettei pakolla tartte hyppyyttää jos muutenkin toimii. Mikä lie mielikuva.

Lainaus
EDIT: lievempi tapa puremisen ehkäisyyn on nokkaan puhaltaminen - lintu hämääntyy. Tämä yleensä toimii! Mutta jos ehtii purra niin silloin välitön palaute - näin meillä.

Alun kokeilujen jälkeen melkein kaikki Ekun puremat (siis kun on siihen saakka mennyt) on olleet sellaisia, että ottaa kiinni raivon vimmalla... Siis ei sellaisia tolkun puremisia, että purisi ja jäisi katsomaan mitä tästä seuraa. Niissä ei tepsi puhaltaminen eikä napsuttelu, ainostaan nokan irroitus ja pään pito niin kauan että alkaa taas ajatus kulkea... Sitten sormi nokkaan ja vapaaksi vasta kun ei enää pure sitä sormea.

Milla
« Viimeksi muokattu: 19.12.05 - klo:13:58:40 kirjoittanut milla »

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #11 : 19.12.05 - klo:13:55:27 »
Mistään en mitään tiedä ;) ja luen näitä juttuja lievällä kauhistuksella (kyllä elämä voi olla helppoa kultaposkinaaraan kanssa...), mutta ihmettelen miksi Milla pidät niin tiukasti kiinni siitä siipisulkien leikkaamattomuudesta?

Tilanteesi vaikuttaa melko sietämättömältä, kun jo joudut pohtimaan sitä, voiko Ekkua päästää edes häkistä. Olemme varmaankin lukeneet samoja kirjoja amatsoneista, ja emme kai voi ihan erilailla niitä tulkita :o Olen henkilökohtaisesti Timon (jolla sentään kokemusta siniotsakoiraasta) linjoilla tuosta leikkaamisesta - eihän niitä sulkia tarvitse kaikkia poistaa, tosiaan lentosulista voi napsaista pois aluksi vaikka 3-4. Ne kasvavat takaisin. Linnullasi tuntuu olevan kivitalon kokoinen, kasvamaan päin oleva ego ::)

Mielestäni kukaan ei voi elää täysin ja ainoastaan linnun ehdoilla - täytyyhän ihmisen pystyä sosiaaliseenkin elämään, ja entäpä jos ja kun talouden ihmismäärä lisääntyy? Vai dominoiko Ekku loppuelämääsi ;)

Mutta ihan oikeasti veikkaan Timon lailla, että lykkäät vain väistämätöntä jos et sulkia leikkaa nyt.

Meillä tuon helpon kultaposken kanssa on alusta asti ollut kaksi asiaa selvänä: Kädelle tullaan silloin kun käsketään, vaikka neitiä ei huvittaisi. Mitään orsisulkeisia ei ole tarvinnut pitää herranaikoihin. Toinen sääntö on, että lentämällä (meillä täydet sulat ja innokas lentäjä) karkuun tilanteesta ei selviä. Haetaan juuri niin monta kertaa takaisin ja pidetään lopulta jaloista sormilla, että haluttu onnistuu. Meillä ainakin itsetunto on säilynyt kohdillaan.

Aluksi Lilo oli hankala käsitellä ja lenteli karkuun  ja uhosi (epävarmuuttaan - kenties, mutta...) ja sen lentosulat leikattiin. Se muuttui välittömästi helpommaksi käsitellä, muttei lainkaan pelokkaammaksi - voisin sanoa, että päinvastoin. Ja kun sulat kasvoivat takaisin, niiden leikkuuseen ei enää ole ilmennyt tarvetta.

Mietinkin tässä, että kumpaa se sulkienleikkuu enemmän loppupelissä kirpaisisi - Millaa vai Ekkua ;)  - vekkaan ensimmäistä. Lintu EI ole ihminen, kaikesta älykkyydestään huolimatta ja en millään voi uskoa sen kärsivän tai kituvan moisen toimenpiteen takia. Voisi ajatella jopa että kävisi PÄINVASTOIN - että sen omakin elämä myllerryksineen tasoittuisi.

Amatsoni on aika rautaista tekoa, se ei vähästä hätkähdä tai traumatisoidu.

Tsemppiä.

Epe ja OWA Lilo

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #12 : 19.12.05 - klo:14:02:54 »
No, pidän kuitenkin kiinni siitä, ettei ongelma ole Ekun sulissa, ja sulkien leikkaus tässä tilanteessa ei vastaa suoraan ongelmaan vaan kiertää sen. Jos ongelma on mun korvien välissä, on väärin korjata se leikkaamalla lintua. Ekku pystyy varsin mainiosti käymään päälle ilman sulkiakin, jos sellainen on tilanne, monestakin yli puolen metrin loikasta olen kuullut. Kokeillaan siis ensin ilman leikkaamista. Jos onnistuu, niin hyvä, jos ei niin sitten mietitään muuta.

Ja toisekseen, mielestäni Ekku ei dominoi meidän huushollissa. Lentämällä ei ole koskaan päässyt karkuun, ja varpaista osaan minäkin pitää kiinni. Vain nämä viime päivät on menneet pieleen, sen takia että mua pelottaa ensimmäistä kertaa 2 vuoteen sen kanssa. Ja se on todellakin mun ongelma, ei Ekun.

Milla
« Viimeksi muokattu: 19.12.05 - klo:14:06:06 kirjoittanut milla »

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #13 : 19.12.05 - klo:14:17:34 »
Urhokin tykkää käsittelystä. Päätä saa rouhia mielin määrin - eilen sain jopa koskea selkään ihan kunnolla (ilmeisesti sillä oli ollut ikävä kun oli kaksi viikkoa mummolassa).

No Ekku taas väistää rapsutuksia (paitsi rapsutusaikaan), mutta lempparihommaa on kun koppaan selästä kiinni ja kääntelen ylösalas ;D
Urho ei kyllä yleensä väistä rapsutuksia. Popsahtaa välittömästi palloksi. Eli tavallaan nämäkin aloitan aina minä! Saa Urhoakin pyöritellä ja riehaantuu se siitä. Selkään koskemista se ei ole sietänyt - väistelee ja rähisee (paitsi eilen)

Lainaus
Itse ajattelen alistamisen sellaisena ylimääräisenä nöyryyttämisenä... Siis ettei pakolla tartte hyppyyttää jos muutenkin toimii. Mikä lie mielikuva.
Päivittäiset käsittelyharjoitukset eivät ole ylimääräistä nöyryyttämistä. Se osoittaa sille päivittäin kuka määrää ja mitä tehdään! Muista lajeista minä en tiedä, mutta näin minä teen ja tulen tekemään amatsonien kanssa!

Lainaus
Alun kokeilujen jälkeen melkein kaikki Ekun puremat (siis kun on siihen saakka mennyt) on olleet sellaisia, että ottaa kiinni raivon vimmalla... Siis ei sellaisia tolkun puremisia, että purisi ja jäisi katsomaan mitä tästä seuraa. Niissä ei tepsi puhaltaminen eikä napsuttelu, ainostaan nokan irroitus ja pään pito niin kauan että alkaa taas ajatus kulkea... Sitten sormi nokkaan ja vapaaksi vasta kun ei enää pure sitä sormea. Sitä tästä tämäniltaisestakin tulee, raivopuremista, luulisin...

Tämäpä se on. Ekku ei ole oppinut kunnioittamaan sinua riittävästi. Päivittäiset käsittelyharjoitukset tilanteissa jossa Ekku ei halua edesauttavat tätä! Ihan varmasti. Ei kurin pitäminen tarkoita pesäpallomailalla vastapalloon vetämistä (vaikka joskus mieli tekisikin). Tosin puremisesta meillä lintu muistaa vähän aikaa sen että mitä tuli tehtyä. Silmitöntä raivopurentaa ei meillä kyllä ole vielä esiintynyt ja Urhon pahin ikä pitäisi olla juuri nyt. Joskus pikaisesti on silpaissut veret irti, kun on sattunut olemaan sylissä ja vieras  on istunut viereen, mutta nämä ovat niitä hormonihyökkäyksiä. Näihin emme ole puuttuneet vaan on purtu kieltä ja pyritty jättämään yleensä huomiotta - näille se ei voi mitään.

Viime päivistä: sillä on nyt se murrosikä ja on huomannut että pääsen pomottamaan kun oikein haluan. Se on kaatamassa valtaistuintasi! Oikeasti.

En anna suoraa neuvoa mitä sinun pitäisi tuon leikkauksen kanssa tehdä, muuten kuin että: asuntosi ei ole luonnollinen elinympäristö, niin kuin ei ole tilanne muutenkaan. Et voi vedota siihen että linnun kuuluu luonnostaan saada lentää. On sillä jalat, ja niiden käyttö taitaisi tässä tapauksessa tehdä hyvää.

Niin: siinä leikkauksessa voi myös säädellä leikkattavan sulan pituutta niiden määrän ohella. Mutta itse sinä sen päätät. Voihan se käydä päälle ilman lentokykyäkin, mutta silloin sulla säilyy sentään silmät päässä! Mutta jos ongelma menee oikein pahaksi, niin vuoden tepastelusessio voi olla ainoa ratkaisu!

Ongelmaan et pystykään vaikuttamaan suoraan, sillä ongelma ei ole suora looginen syy-seuraussuhde-ongelma. Kyse on siitä, että Ekku todellakin on alkanut kyseenalaistaa asemasi. Se pääsee tiiraamaan asioita halutessaan aina sinua korkeammalta! Kun tämä otetaan pois - on ongelman korjaaminen helpompaa! Ikävä neuvo, mutta näin minä asian näen!

Edelleen: älä suutu! Mietin asiaa niinkuin osaan ja olen itse tehnyt! Tämä on yksi näkökulma!

Timo

"Pain decreases as nerve damage accumulates" Anonymous physiologist

Re: Agressiivisen käyttäytymisen syyt?
« Vastaus #14 : 19.12.05 - klo:14:23:04 »
Sorry, mutten millään käsitä, miten se on vain sinun ongelmasi... ???

Sinähän pelkäät EKKUA - kai siihen on syynsä? Ja se syy on LINNUN käytös.

Siniotsakoiras voi olla todella hankala - senhän kaikki yhtään amatsoneja tuntevat tietävät ja allekirjoittavat. Hankaluuksiin on se yksinkertainen syy, eli SINIOTSA-AMATSONIKOIRAS ja sen käyttäytyminen. Joka johtuu siis siitä, että se on siniotsa-amatsonikoiras. ;D

Joskus on asioita, joille kertakaikkiaan ei voi mitään - vaikka haluaisi kuinka. Ja ne asiat eivät ole kenenkään syy.

Epe