papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #30 : 24.10.06 - klo:10:30:03 »
. Miksi ihmeessä ylipäätänsä oikea ja paikallaanoleva valistus pitää aina mieltää jonain henkilökohtaisena murjomisena?? Muistakaa nyt hyvät ihmiset, että tätä lukevat lintuharrastajat laidasta laitaan..myös ne, jotka ovat aloittelijoita. Ikinä en jaksa ainakaan itse olla huutelemassa, että myös niistä negatiivisista asioista ja puolista linnunpidossa pitää puhua.

sanne
:) Aivan Sanne.  Hyvä, kun huomioit meidät (minut) vasta-alkajat. Valistus on paikallaan. Mutta se, miten tuo sanotaan, annetaan ulos, on vielä tärkeämpää, mielestäni. Vasta-alkajan innostusta ja hehkumista ei saisi "tappaa" liian voimakkailla kommenteilla. Tarkoitan, että sillä voi olla sivuvaikutuksia niin kuin minulle on nyt käymässä... Mielsin tuon eilisiltaisen jälkeen tämän yhdistyksen periaatteisiin ja ajattelin, että hetkinen... jos on näin, en missään nimessä voi enkä halua kuulua sellaiseen joukkoon, jossa ei voi olla iloisesti oma itsensä ja kertoa, miten minulla on mennyt, ilman että siinä samalla pitää puhua suitset suussa niin kuin yhdistysessä määrätään (en tarkoita tällä tietenkään asiattomuuksia) No. Siis tuo käväisi mielessä.  ::)




Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #31 : 24.10.06 - klo:10:42:01 »
Ei ulkopuolinen lukija tiedä, onko kyseinen kirjoittaja uusi vai vanha, tai minkä ikäinen lintu on (tuossa siniotsa on 1v). Joten minun mielestäni sellaisiin juttuihin, joissa oma lintu poikkeaa "normista", kannattaa aina mainita nämä vaikuttavat seikat (ikä yms)... ::)

Milla
:D Moikka vaan taas Milla! Sinun kommenttiasi tavallaan olen odottanutkin. Olet oikeassa tuosta, että kannattaa mainita tuohon "lällykkyyteen" vaikuttavat seikat. Mutta kun. Sitä ei tiedä, että muut eivät ole yhtä ihania kuin oma... Luithan juttuni tuosta ensikohtaamisesta. Olen siis todellakin tavannut vain kaksi kertaa muita valkokakaduja kuin oman sulottareni. Ja silloinkin ne ovat olleet Ellun ihanat kasvatit... Leevi, Kaapo ja tämä nuori, tämänkesäinen poikanen... Millä ihmeellä minä nyt sitten tietäisin, että omani poikkeaa normista???

T. Vasta nyt aavistan...

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #32 : 24.10.06 - klo:11:13:44 »
:D Moikka vaan taas Milla! Sinun kommenttiasi tavallaan olen odottanutkin. Olet oikeassa tuosta, että kannattaa mainita tuohon "lällykkyyteen" vaikuttavat seikat. Mutta kun. Sitä ei tiedä, että muut eivät ole yhtä ihania kuin oma... Luithan juttuni tuosta ensikohtaamisesta. Olen siis todellakin tavannut vain kaksi kertaa muita valkokakaduja kuin oman sulottareni. Ja silloinkin ne ovat olleet Ellun ihanat kasvatit... Leevi, Kaapo ja tämä nuori, tämänkesäinen poikanen... Millä ihmeellä minä nyt sitten tietäisin, että omani poikkeaa normista???

T. Vasta nyt aavistan...

Sittenhän olet vaan hyvilläsi siitä, että käsitystä korjataan, eikös? ;) Eli ei kannata vetää herneitä, jos joku laittaakin seuraavaksi, että eihän se ihan noin mene... Sellaisista siirtyy hyvän ketjun painopiste henkilökohtaisiin loukkaantumisiin, joilla ei sitten taas ole mitään tekemistä itse asian kanssa.

Siinä mielessä on hyvä, että näistäkin nyt taas varoitellaan, sillä sehän on taivahan tosi, että jos kakadun antaa roikkua helmoissa kaikki päivät "kun se on niin suloinen, ettei raaski jättää häkkiin", niin piloille se lintu sillä menee. Suoraan sanottuna vauvan paapomisella pilaa pahimmassa tapauksessa sen eläimen loppuelämän!!! Mainittakoon vielä, ettei minulla ole henkkoht kokemusta ;) , mutta riittävästi on tullut luettua tarinoita läheisriippuvaisista kakaduista, jotka todellakin huutaa 3 tuntia putkeen täysillä jos omistaja tekee jotain niinkin poikkeavaa, kuin lähtee töihin... :-\

Milla
« Viimeksi muokattu: 24.10.06 - klo:12:45:39 kirjoittanut milla »

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #33 : 24.10.06 - klo:11:18:57 »
Edelleen otat asian liian henkilökohtaisesti. Täällä foorumilla jaetaan kokemuksia ja hauskoja hetkiä omista linnuistaan muiden samanhenkisten kanssa, mutta täällä myös levitetään tietoa ja siihen kuuluu myös ne huonot puolet. Minusta tärkeintä linnun hankinnassa olisi, että todellakin tietäisi edes osittain mihin päänsä on pistämässä..tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö sellaisetkin pärjäisi lintujensa kanssa vaikka ilman sen kummempaa tietoa olisivat ne hankkineet. Mutta valitettavasti niitä ihmisiä ei ole tiuhassa. Siksi ei voi olla koskaan korostamatta liikaa kokonaisuutta.

Yritä siis hyvä ihminen ymmärtää, ettei tässä kukaan ole viemässä/latistamassa/murjomassa iloa linnun pidostasi. Se on ihanaa ja ihmeellistä sekä antaa todella paljon joka päivä. Mutta ei se aina pelkkää ruusuilla tanssimista ole. Itse esitellessä tai kertoessa omista linnuistamme, kerron aina ensin huonot puolet ja vaatimukset niissä..vasta sitten kerron, että ne myös antavat paljon ja tuovat todellakin iloa ja sisältöä elämään. Tämä kaikki tasapuolisesti, jotta ihmisille tulisi hyvä kokonaiskuva ja he edes vähän saisivat tietoa siitä millaista papukaijanpito on.

sanne
höyhenmäistä elämää...

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #34 : 24.10.06 - klo:13:44:27 »
;) odottakaahan se murkkuikä, ni silloin tiedätte mitä on kakadun luonne
::) Kerropa nyt sitten, mikä on kakadun luonne Mira. Ja mitkä ovat ne murkkuiän kauhistuttavat peikot, jotka ovat tulossa. Oikeasti haluaisin tietää, sillä eihän minulla ole niistä kokemusta. Olisi sitten mukava verrata niitä, kun oma söpöläiseni tulee tuohon ikään...  ;D

Palatakseni tähän, kyllähän sinun pitäisi jo tietää ennen linnun hankintaa mitä on edessä, kuten nämä uhma-ja murkkuiästä jolloin esiintyy käytöksen muuttumista kuten puremista huutamista, yksilö eroja tietenkin on, joillakin vähemmän toisilla enemmän kiukuttelua ja puremista, esim, purraan korvasta, huulesta,tai kädestä niin että veri tirskuu. Pelkoa linnulle on turha näyttää, ainakin mitä yhden kakadun verran kokemusta on. Meillä oli kakadu muutaman tunnin "hoidossa" ja mieheni palasi kotiin, joka pelkäsi isoa valkoista lintua. Kakaduhan tämän huomasi, lenti olkapäälle ja puri korvaan.


Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #35 : 24.10.06 - klo:15:21:22 »
En lukenut kovinkaan tarkkaa tätä ketjua, mutta voisin kertoa minun kokemuksia valkokakaduista.
Kun niitä oli vain yksi (Aku), niin elämä oli sitä ruusuilla tanssimista. Akun kanssa vietettiin todella mukavasti ja hiljaisesti päivät. Sitten halusin sille lajikumppanin, jotta ei tarvitse yksin olla silloin kun emme ole kotona. Kumppani löytyi, Impi. Oli aivan ihanaa katsella lintujen yhteisiä hetkiä ja sitä kun Impi tutustui taloon Akun opastaessa jäynät ynnä muut kivat ;).

Tällä hetkellä linnut huutavat lähes aina >:( Onneksi talo on iso ja jos en jaksa kieltää niin laitan oven kiinni, mellastakoot takkahuoneessa keskenänsä. Olen saanut osakseni myös mustasukkaisuutta, Aku hyökkäili kimppuuni aivan raivona sen jälkeen kun tutustui Impiin. Nyttemmin suhteemme on hieman parantunut, pysyy käskystä loitommalla ja toisinaan on ihan ystävällinenkin. Aku kukkoilee myös vieraille naispuolisille ja Impi hyväksyy ihmisistä vain minut lähelleen.

Elämä ei siis enää ole niin auvoista, mutta minun mielestä tärkeintä on se että Aku ja Impi tulevat loistavasti toimeen keskenään, se on pääasia. :)

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #36 : 24.10.06 - klo:15:52:31 »
Lainaus
Sinulla ei ole valkokakadua...
Eipä tässä olla juuri valkokakadusta pääpiirteissään puhuttukaan, vaan siitä, pitäisikö kertoa isosta papparista, oli se amatsoni tai kakadu tai mikä vaan, niitä huonojakin puolia. Ja vaikka puhuttaisikin, niin meillä asuu kuitenkin kaksi isoa kakadua, enköhän ole silloin aika potentiaalinen ihminen kertomaan kakaduista jotakin. Ja ystävällämme ja ystävän ystävällä tosiaan on paljon kakaduja, ja niidenkin kanssa olen ollut tekemisissä.

Lainaus
Missä kohtaa olen sanonut, että valkokakadut ovat todella hiljaisia?
Ei ehkä todella, mutta Pirkkalan Faunattaressa kuuntelin suunnilleen. "Onko nämä kuinka kovaäänisiä?" "No ei oikeastaan, Jadella tulee kerran päivässä kakadutanssi, jossa se huutaa vartin verran kovaa."
Kyllä tuosta saa kuvan, että valkokakadut olisivat hiljaisia lintuja. Varsinkin jos ihminen ei papukaijoista muuten tiedä mitään. Kuka tahansa kestäisi muutaman minuutin kerran päivässä kuunnella kaijan ilakointia. Mutta tunnin putkeen huutaminen, monta kertaa päivässä ei ehkä juuri miellytä. Kakadu on helppo pilata huomiohuutajaksi, siihen ei paljoa tarvita.

Lainaus
Kun Pepe tekee kaikkea tuota, josta olet puhunut, ei sitä mielestäni kuitenkaan aivan kokonaisuudessaan saa verrata valkokakaduun.
No Pepen käytös ei varmasti eroa samakäytöksisestä valkokakadusta millään tavalla. Paitsi että ääni saattaa olla toisella vähän kovempi. Mutta jos valkokakadu, tai mikä muu hyvänsä, on huomiohuutaja, se sitä kanssa on! Ei laji erottele sitä, mistä voi tulla huomiohuutaja tai nyppijä tai purija. Ei valkokakadut ole mitenkään poikkeavan kilttejä lutumussukoita, tai muita kakaduita ylivertaisempia missään asiassa.

Todellakin, Jade on aivan vauva vielä, muutaman vuoden kuluttua se tulee murrosikään ja käytös muuttuu varmasti. Voi olla että Jaden murrosikä on rauhallisempi kuin lajitovereidensa, en sitä sano, mutta kannattaa varautua kaikkeen.

Lainaus
Lainaan: "On huono sanoa, että ei nämä sotke  tai tuhoa paikkoja" ....????????? Missä kohtaa olen niin sanonut?
Et olekaan, mutta sanoinkin yleisesti, että on huono mennä sanomaan tuollaista vain jos oma ei tee niin.

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #37 : 24.10.06 - klo:15:55:49 »
Kun niitä oli vain yksi (Aku)

Hei, onko tämä sama Aku joka esiintyy sen "merimies-Juhan" muistelmakirjassa??? Ahmin kirjan kannesta kanteen hetkessä kun hellu osti sen mulle lahjaksi, ja päällimmäisenä mieleen jäi suloinen (ainakin silloin vielä  ;D) valkokakadu Aku!
Paula

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #38 : 24.10.06 - klo:16:22:00 »
En lukenut kovinkaan tarkkaa tätä ketjua, mutta voisin kertoa minun kokemuksia valkokakaduista.
Kun niitä oli vain yksi (Aku), niin elämä oli sitä ruusuilla tanssimista. Akun kanssa vietettiin todella mukavasti ja hiljaisesti päivät. Sitten halusin sille lajikumppanin, jotta ei tarvitse yksin olla silloin kun emme ole kotona. Kumppani löytyi, Impi. Oli aivan ihanaa katsella lintujen yhteisiä hetkiä ja sitä kun Impi tutustui taloon Akun opastaessa jäynät ynnä muut kivat ;).

Tällä hetkellä linnut huutavat lähes aina >:( Onneksi talo on iso ja jos en jaksa kieltää niin laitan oven kiinni, mellastakoot takkahuoneessa keskenänsä. Olen saanut osakseni myös mustasukkaisuutta, Aku hyökkäili kimppuuni aivan raivona sen jälkeen kun tutustui Impiin. Nyttemmin suhteemme on hieman parantunut, pysyy käskystä loitommalla ja toisinaan on ihan ystävällinenkin. Aku kukkoilee myös vieraille naispuolisille ja Impi hyväksyy ihmisistä vain minut lähelleen.

Elämä ei siis enää ole niin auvoista, mutta minun mielestä tärkeintä on se että Aku ja Impi tulevat loistavasti toimeen keskenään, se on pääasia. :)

Hienoa saada muuten ylipäätänsä näkökantaa ja kokemusta siitä kun on hankittu se lajikumppani. Monesti kun ihmiset sitäkin miettivät omalle linnulleen, suurin syy taitaa olla ajanpuute ja se, että olisi mukava jos linnulla olisi seuraa poissaollessakin. Päällimmäisenä tällöin onkin juuri kysymys, miten elämä sitten muuttuu? Tässä toit hyvin esiin ne hyvät puolet ja myös ne huonot puolet.

Yleisesti kaikille; yritetään pitää keskustelu asiallisena ja rauhallisena kaikin puolin(ei henk. koht. rääpintää puolin tai toisin), niin ei kellään tule paha mieli sitten :)

sanne
höyhenmäistä elämää...

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #39 : 24.10.06 - klo:16:50:20 »
Milla kirjoitti: Sittenhän olet vaan hyvilläsi siitä, että käsitystä korjataan, eikös?


 ;D Aivan... Jaden arvo nousi taas heti kymmenellä... ;D Ja herneitä olen syönyt koko kesän niin paljon mahaani, ettei niitä enää nenään riitä...

  ;) Mutta... Annetaanhan myös ihmisen olla herkkä, jos hän on, eikös? Eikä, nimenomaan, loukata tai panna hänen suuhunsa sanoja, joita hän ei ole sanonut, eikös?

Muuten. Jade osaa olla häkissä kauniisti ja sitä on siihen tarkoituksella opetettukin. ;)  Myös silloin, kun ollaan itse kotona... (totuuden nimissä kyllä se pienempi osa päivästä...)  8)

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #40 : 24.10.06 - klo:16:53:55 »
Jade osaa olla häkissä kauniisti ja sitä on siihen tarkoituksella opetettukin. ;)  Myös silloin, kun ollaan itse kotona...

Oliko tuo jollekulle piilokettuiluna..?

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #41 : 24.10.06 - klo:17:11:25 »

Yritä siis hyvä ihminen ymmärtää, ettei tässä kukaan ole viemässä/latistamassa/murjomassa iloa linnun pidostasi.  Mutta ei se aina pelkkää ruusuilla tanssimista ole.

sanne
Eihän lintuni minulle tuomaa iloa voikaan kukaan forumilaisista minulta viedä..., mutta totuuden nimissä, latistamassa iloa, jonka olen halunnut jakaa kanssanne, on minulta kyllä viety...! Tuo sinun lauseesi: ... yritä siis hyvä ihminen ymmärtää... ei ollut mitenkään tilannetta korjaamaan päin... Voisin sanoa, että kuinka moni teistä on "tullut" ja sanonut, että hei! Hienoa, että sinulla on noin mahtava lintu, mutta oothan kuitenkin tietoinen, että kakaduilla on monesti aikuisena noita ikäviäkin puolia, esim........ Tämän ainoana ymmärsi JussiM ja etenkin Mirja!, jolle vielä kerran tuhannet kiitokset ruusukimpun kanssa! En ole sinua nähnyt, en sinusta lukenut, mutta ojensit käden, joka oli minulle tarpeen, kun muut ystävät sitä eivät minulle ole antaneet. Sain olla sinun näkökulmastasi juuri sellainen, kun olen ilman voihkinaa, että voi hyvä ihminen...

Tiedän Sanne, hyvä, että ei elämä yleensäkään ole ruusuilla tanssimista. Olen sen karvaasti omassa elämässäi kokenut ja luulen jopa, että niin tuskaisesti, ettei teistä moni siihen ole vielä joutunut... ja toivottavasti ei koskaan joudukaan. Ehkä siksi minusta on ollut niin ihanaa jakaa kanssanne näitä tuntemuksia, kun koin teidät fantastisena joukkona. Tosin nyt tietenkin tuo kaikki vaikuttaa myös omaan ulosantiini. Tuskin tulen enää hehkuttamaan iloa linnuistani tänne foorumille, koska iloani analysoidaan, eikä oteta sitä VAAN pelkkänä ilona. Opinhan minäkin toki jotakin (ihme kyllä  ;D)

 ;D Ja nyt kaikille kuitenkin kiitokset vastaamisista ja keskustelusta, tunteitakin kuohuttavista, mutta eiköhän jatketa eteenpäin ja katsota, mitä elämä eteen tuo. ;D

« Viimeksi muokattu: 24.10.06 - klo:17:20:06 kirjoittanut whitelady »

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #42 : 24.10.06 - klo:17:13:49 »
Jade osaa olla häkissä kauniisti ja sitä on siihen tarkoituksella opetettukin. ;)  Myös silloin, kun ollaan itse kotona...
Oliko tuo jollekulle piilokettuiluna..?
:-\ Voi hyvä Sylvi! Ei Howli, ei todellakaan ollut...  Mistä moinen? :o

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #43 : 24.10.06 - klo:17:22:18 »
ja se viimeinen lause oli kyllä ihan iloisesti sanottu vaikka tuliki tommosen sanoman jälkeen.
;D No hienoa. Sitten asia on OK!  ;D

Re: Valkokakadunpoikanen
« Vastaus #44 : 24.10.06 - klo:17:26:03 »
Jos keskustelu ei ole muuta kuin keskinäistä naljailua niin aihe suljetaan. Foorumin tarkoitus on jakaa tietoa ei toimia nyrkkeilykehänä.