papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #60 : 02.08.04 - klo:09:05:06 »
Ei meilläkään ole enää peiliä häkissä.
Olette oikeassa - vedän peilisuositukseni takaisin.
Myönnetään, että tilanne on rauhallisempi ilman peiliä.
Kaisalla kaverikin nykyään.

'Kaisapari'

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #61 : 06.08.04 - klo:13:58:46 »
Juu, peilistä olen lukenut niin paljon kauhutarinoita etten uskalla sitä tirpalle laittaa. Pienetkin peilikokemukset ovat aiheuttaneet huutoa.

Muutenkin... suloisesta ja täydellisen kesystä linnusta jonka vain laittoin häkkiin monen viikon ajan täysin ilman ongelmia, on tullut mahdoton riiviö.

Puree, huutaa eikä mene häkkiin millään.

Äsken yritin pukea herralle valjaita, ja nyt parantelen verta vuotavia haavojani ja vasenta kättäni pakottaa. :-[

Lintu on siis edelleen kesy, viihtyy pitkiä aikoja olalla ja sylissä rapsuteltavana ja suukoteltavana, kuten on aina ollut.

Mutta nykyään sen häkkiin saaminen on yhtä tuskaa. Kun se huomaa että ihminen alkaa pohtiakaan sen häkkiin laittoa se ei päästä lähellekään vaan pyrähtää lentoon. Minäkin, joka ennen tuomitsin pyyhkeen käytön, olen siihen joutunut turvautumaan. Mutta tirppa ei päästä tarpeeksi lähelle edes pyyhkeen käyttöön.

Mikään herkku ei ole sille tarpeeksi houkutteleva.

TIETENKIN tahtoisin että tirpalla olisi mahdollisimman hyvä olla ja että kaikki tapahtuisi vapaaehtoisesti, mutta kun se ei mene niin.

Häkkiin on tirppa välillä pakko saada. Olosuhteissa ei ole muutoksia, kaipa lintu vain alkaa olla murrosikäinen. Viihtyy häkissään ja puuhailee kaikenlaista eikä huuda kovinkaan usein, enemmänkin puhua pulputtelee ja viheltelee kauniisti.

Kaunis kesä jää meiltä siis linnun kanssa yhdessä näkemättä, sillä valjaiden pukeminen oli sen verran vaikea toimitus, ja lintu rääkyi niin kauan ennen kuin otin valjaat pois. Niitä on sille aiemmin näytetty niin ettei se niitä pelkää.

Aikamoinen stressi on tullut joistakin asioista. :(

Kai minä sitten olen huonompi linnunomistaja kuin luulin.
~ Pets are not our whole life but they make our life whole. ~

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #62 : 06.08.04 - klo:21:42:32 »
No, tänään herra yllätti. Meni häkkiin omatoimisesti vähin äänin  :) Lenteli tunnin verran ja ilmeisesti tuli ruokakuppia ikävä... No, ihmeiden aika ei ole ohi.

Pari viime viikkoa on ollut todella vaikeita tuon ötin kanssa. Parina iltana (yönä) olen löytänyt itseni "lintujahdista" kello 00:30... Arg. Ei auta kun napata lintu kämmeneen ja laittaa se suoraan häkkiin. Huutavana ja purevana. Mikään makupala eikä maanittelu auta. Paitsi sitten tänään, olin haavi auki, kun tirppa kipusikin kotiinsa itse.
Kaipa tuo linnun kanssa elo vaatii loputtoman loputtoman pitkää pinnaa...

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #63 : 06.08.04 - klo:22:24:57 »
Et sinä todellakaan huono omistaja ole. ;) Ainakaan sen perusteella, mitä olen kanssasi puhunut ja mitä olet kirjoittanut. Päin vastoin oli kaikille ilo, kun tulit ottamaan selvää asioista!

Minkä ikäinen lintusesi nyt olikaan? Syynä voisi olla tavallista pahempi murrosikä?

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #64 : 06.08.04 - klo:22:41:28 »
Kiitos lohdutuksen sanoista...  :)

Tirppaliini on 4 kk vanha. On aina ollut omapäinen ja vilkas touhupelle, mutta tosiaan sitä omapäisyyttä on tullut viime aikoina lisää "yli oman tarpeen".

Luottamuspula iskee välillä linnulle varmaan kun sitä joutuu käsittelemään niin ettei se ole herralle vapaaehtoista, mutta ei aina muukaan auta.

Aikanaan se ei purrut ollenkaan, ja ajattelin ettei se sellaista tapaa opettelekaan, olinpa väärässä. Äsh, pakko todeta että meidän pikku enkeli ei olekaan ihan enkeli enää. ;)

Miten sama tirppa voikin olla sekä niin hellyttävä ja pusuteltava söpöliini että hermoja raastava pureva riiviö. Jee... ::)
~ Pets are not our whole life but they make our life whole. ~

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #65 : 05.09.04 - klo:21:42:59 »
O tempora o mores... ;)

Niin ne tilanteet ja tavat vaihtelee, eli nyt on taas elämä auvoista tirppaliinin kanssa ollut pari-kolme viikkoa. ;D

Tämänkertainen uhma tai mikälie on ohi, ja herra on taas aikaisempi kiltti itsensä. ;) Menee häkkiin usein itse, tänään sen laitoin, sen kun vain otin häkin päältä sormelle ja nostin orrelle, huutaminen on aika vähissä, muuten kyllä juttelee ja on oppinut muutaman uuden äänen, mm. nauraa käkättää niin että koko lintu hytkyy. Lievästi sanottuna huvittavan näköistä. ;D

On alkanut nyökkiä myös, ja hyppää keinulleen laulamaan sellaista jännää kutsuaan... Kyllä se vahvasti edelleen koiraalta vaikuttaa, puolivuotispäiväkin lähestyy.

Mutta siis, satunnaista raivoamista ja puremista lukuunottamatta on helppo otus taas, ainakin toistaiseksi!
~ Pets are not our whole life but they make our life whole. ~

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #66 : 06.09.04 - klo:12:45:08 »
Kiva kun olet uhmaiästä selvinnyt.
Seuraava onkin sitten kahden vuoden iässä tuleva 'murrosikä'.....
Meidänkin Kalle-rouva on ollut kiltti nyhverö, mutta
annas olla, kun tuli kaksi vuotta täyteen - ei häkkiin sitten millään! Kaula pitkänä ja töyhtö taivasta kohti niin terhakkana, että ei voi kuin nauraa.
Niin monta kertaa lennetään häkin päälle ja pois, että
menee häkkiin - ilman pyyhettä. Kun olen päättänyt että nyt häkkiin, niin silloin mennään, vaikka se kestäisikin.
Niin ovat välillä kuin 'pahat kakarat'!
Nyt on edessä hiljaisemmat kuukaudet, kun syksy pimenee.  Tammikuun puolessa välissä sitten taas mekastus alkaa....
Aika veijareita, mutta silti niin ihania ja VIISAITA!

Kyllä neitosi koiraalta vaikuttaa, tuo 'elämöinti' ja nyökyttely viittaa siihen. Joko uhittelee ja pörhistelee?

'Kaisapari'

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #67 : 07.09.04 - klo:10:14:41 »
Ei oikeastaan uhittele ja pörhistele, tai en tiedä...

Onko se herran välillä esiin pulpahtava sisu sitten uhittelua? ;) Kun on vähän arvaamaton tämä lapsonen, on ihan lutusena sylissä rapsuteltavana, painaa pään alas että suukota tai rapsuta, mutta sitten saattaakin jollakin kerralla "kirota" ja napata sormesta. ::)

Ota tuosta nyt sitten selvää! Tuo satunnainenkaan pureminen ei ole kivaa, kiellän aina napakasti että EI mutta kaverilla tuntuu olevan aikamoinen sisupussiluonne.

Muutenkin on utelias ja rohkea, jos jotain uutta häkkiin lykätään, ruokaa tai muuta, niin välittömästi tirppa on siinä juttua tutkimassa. ;D Oikea touhupelle.

Muuta onkelmaa ei nyt ole kuin tuo satunnainen pureminen ja kiukuttelu. Kiukutella saa ja rökittää leluaan mutta ei purra ihmisiä!

Mankku myös istuu keinussaan ja laulaa sellaista soinnukasta, kuplivaa yit-yit-yit kutsuaan, hieman avaa siipiään irti kehosta. Minusta mamina poju on ihan liian nuori sellaisiin elkeisiin, jos ne oikein tulkitsen. ;)

Ai varsinainen murkkuikä vasta kaksivuotiaana? Minä jotenkin yhdistin sen siihen puolivuotissulkasatoon, joka on kai kohta Mangollakin edessä. Kuinkahan kiukkuinen se sitten on?! Heh.

~ Pets are not our whole life but they make our life whole. ~

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #68 : 07.09.04 - klo:10:40:57 »
Sanoisin, että kaksivuotias neitokakadu olisi kyllä jo käynyt murrosikänsä. ;) No, mutta tässä tapauksessa tarkoitettiin sitä kai "murrosikänä"?

Voihan tuo olla kiinni ihan Mangon perusluonteestakin, vaikka enemmän pistäisin murkkuilun piikkiin. Kuinka monta tuntia se muuten nukkuu yössä?

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #69 : 07.09.04 - klo:12:14:38 »
Hmm jaa, se nukkuu suunnilleen saman verran kuin ihmisetkin, tai vähän enemmän itse asiassa. Tirppa alkaa torkuskella orrellaan iltasella jo ennen häkin peittämistä ja sitten on ainakin vaiti aamuun asti. Eli sellainen varmaan kymmenen tuntia, kai... en ole tarkkaan ajatellut.

Hiljaa se on öisin, eikä mitään muitakaan ongelmia ole. Häkki peitetään lähinnä kissan takia, Mankku ei varmaan laulelisi öisin tai kovin varhain aamulla ilman sitäkään.

Se saa olla vapaana eniten illalla, lentää ja touhuaa aikansa ja seurustelee ihmisten kanssa, mutta usein nykyään menee itse takaisin häkkiin ja ryhtyy syömään tai sukimaan, eikä se yleensä enää ulos tule vaikka ovi olisi pitkäänkin auki. Lienee päättänyt että ulkoilu saa siltä kerralta riittää. ;)

Joo, arvaamaton on tirppa kyllä, vaikka enimmäkseen kiltti ja hellyydenkipeä. Ja tavattoman utelias!
~ Pets are not our whole life but they make our life whole. ~

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #70 : 07.09.04 - klo:12:49:22 »
Vai, että *uhmis* meni ohi parissa viikossa? Voisiko olla niin ihanasti... Lintu muuttui kyllä täydellisesti, karkuun menevästä purevasta pikkupirusta taas kiltiksi enkeliksi;) . No, ainakin melkein.

Jännä/ hauska uusi piirre on Mankussa tuo pään nyökyttely. Liekö joku koiraan kosiorituaali. Tämä yhdistettynä hek-hek-hek-hek- nauruun saa kenet tahansa purskahtamaan nauruun. Huvittavinta on, kun nauru tulee "oikealla" hetkellä, esim kun tulet huoneeseen ja kurkistat lintua, joo, *kiitos*.

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #71 : 19.09.04 - klo:17:02:30 »
Meidän Polli-poikammekin harrastaa nykyään usein (varsinkin viikonloppuisin)korvia vihlovaa ja tärykalvot rikkovaa kirkumista. Yleensä silloin kun  talossa on pari ihmistä enemmän tai kun syömme yhdessä ruokapöydässä päivällistä. Mistäköhän tämä johtuu, koska lintu saa ja pystyy halutessaan lentämään ruokapöytään, muttei tee muuta kuin istu häkin päällä ja kilju. ???

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #72 : 23.09.04 - klo:11:51:21 »
Ihanaa luettavaa  ;)
Nitro on kohta 10kk ja huutaa kun hullu. Olen itse ollut tämän viikon sairaslomalla ja luulen että kiinnitän huomion siihen enemmän nyt kun joudun olemaan 4 seinän sisällä kuin muutoin  :( Onneksi pääsee kohta töihin niin meidän yhteiselokin paranee.
Nitroa ei ole vaikeeta saada häkkiin, eli siinä mulla on tuuri ollut, ei muuta kun sormelle tai kepille ja siitä viedään häkkiin.
Noitten valjaitten kanssa meilläkin on ongelmaa kun eka kerta tapahtus pienoinen ongelma, sillä jäi jalka jumiin, silloin se tosiaan puree ja kovin, meinaan kun laittaa valjaita. Muuten kun otan sen käteeni (siis ei kädelle) se näykkii ei pure.
Nitrolla on ollut vähän enemmän ohjelmaa tällä viikolla se oli jopa mun kanssa suihkussa tässä yks päivä, siinä se katteli suihkuverhotangolla. Nykyisin se saa myös lennellä koko kämpässä, mutta se ei vielä ole tullut olohuoneesta vaikkakin on ollut mahdollisuutta jo pari päivää, suihkuunkin se tuli kepillä  :)
Voitteko kuvitella se on ollut hiljaa nyt jo varmaan 10 minuttia  ;D
« Viimeksi muokattu: 23.09.04 - klo:12:10:48 kirjoittanut Mia »

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #73 : 28.09.04 - klo:21:59:29 »
Joo, edelleen meidän poju on kiltti ja menee häkkiin usein itse sitten kun huvittaa, tosin aina ei ovea laiteta kiinni. Siis heti. Jos on aika laittaa lintu häkkiin niin sen kuin laittaa, tirppa istuu nätisti sormella kun sen nostaa orrelle. On taas oma helppo itsensä muutaman viikon villikauden jälkeen. ;D Viihtyy olalla ja sylissä ja tahtoo suukkoja. Hassu otus. On myös touhukas ja utelias, rohkeakin. Valloittava kertakaikkiaan. :-*

Sitähän ei taas tiedä kauanko tämä onni kestää ;) mutta eiköhän se seuraavakin villivaihe ole juuri se, pelkkä vaihe. :)
~ Pets are not our whole life but they make our life whole. ~

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #74 : 17.11.04 - klo:12:09:53 »
Aaargh mitä teen? Keiko on nykyään HIEMAN rasittava. Se kiljuu kovaäänisesti, protestoi ja hajoittaa kaiken. Onko sillä  kenties uhma-ikä? Oli mikä oli, sille on tultava loppu, korvat ei yksinkertaisesti kestä sitä kiljumista ja rääkymistä. :(
« Viimeksi muokattu: 17.11.04 - klo:14:11:25 kirjoittanut Ida-Emilia »