papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« : 19.02.02 - klo:21:59:44 »
Mitä voin tehdä kun neitokakaduni huutaa ja mökkälöi kokoajan? Niiden piti olla hiljaisia lintuja kirjojen mukaan mutta tämä vesseli ainakin sirkuttelee ja livertelee aamusta iltaan niin, että naapurit varmaan pitelee korviaan. Onko se normaalia? Toivon vinkkejä, please!

T: Kuuroutuvako?

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #1 : 23.02.02 - klo:21:49:06 »
Kuulostaapa tutulle.Meidän lintu vietti ensin hiljaiseloa,mutta sitten alkoi ääniharjoitukset, volyymia rupesi löytymään.Iän myötä,siis.
Yleensä se metakoi vain ollessaan omin nokin häkissään ,vapaana se ei juuri metakoi.
Päivisin  huoneessa on väliin ollut radio hiljasella auki.
Mä olen päättänyt suhtautua tyynesti me-anteeksi sen laulutaitoihin.Onneksi oven voi laittaa myös kiinni ,jos ei ehdi seurustelemaan.En usko että mikään toruminen tepsii ,minkäs lintu luonnolleen voi...ja onkohan vielä se että pojat on poikia ?

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #2 : 01.03.02 - klo:11:30:58 »
Oiskohan virikkeiden keksimisestä apua? Jos et sitten tahdo ottaa linnullesi seurusteluparia siinä pelossa että meteli kaksinkertaistuu  ::)

Luultavasti lintusi tahtoo kertoa Sinulle jotain! Meillä metelöintiin auttaa:
1) ruokakuppien täydennys tai herkkujen (esim. paprikan siemenkota) tarjoaminen
2) seurustelu, jutustelu
3) vapaaksi lentelemään päästäminen
4) uusien lelujen antaminen (viimeksi laitoin pinnan väliin pujotetun helminauhan ja siitäkös on otettu ilo irti -helmet eivät irtoa)
5) valojen vähentäminen/telkkarin äänen hiljentäminen

Metelöinniksi en kutsu laululiverrystä, josta saa yleensä iltapäivisin naatiskella. Silloin Poju tuntuu vallan tyytyväiseltä!

anjahark

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #3 : 01.03.02 - klo:12:41:27 »
*Kannattaa tuota (e.m.reply) ohjetta kokeilla.
Laulun (kaikkein hienomman) alkamisajankohta sopisi näille ensi auringonsäteiden riemulauluille.
- Soittimen pauhu sulkee linnun omaa hienokuuloa, "kuiskaaminen" opettaminen vie hieman aikaa. Jos kovaa musiikkia haluaa kuunnella korvakuulokkeilla, niin se ei haittaa lintua.
- Soitan hyvin hiljaisella radiota/linnunlaulukasettia näille tirpoille, joutuvat oikein tarkentamaan kuuloaan.
- Käytän myös "omaa puheenvuoroa" ja lörpöttelen etunimillä aina kyseisen linnun kanssa jutellessa.
- Ovat oppineet nimensä, ja tietävät ketä milloinkin komento/puhe koskee.
- Käytän myös: Hiljaa -komentoa, sanan merkitys on omaksuttu. - Nyttemmin vielä (aamuyön) seinään 2x kopautus ja shhh. 10 min kuluttua hiljenee, bubsin valot herättävät hauskasti halogeeneillaan kääntyessään risteyksessä.
« Viimeksi muokattu: 08.01.03 - klo:12:05:34 kirjoittanut anjah »

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #4 : 11.08.02 - klo:21:25:04 »
No joo, ehkä vähän liioittelin "Aihe"-kohdassa. Ei neitokakadumme nyt  yöllä sentään lauleskele, mutta melkein!

Eli, neitokakadu-uroksemme, Oskari, on n. 10-11 vuotta. Se on viettänyt 10-vuotta elämästään Kaija-neitokakadun kanssa, mutta 1 kuukausi sitten asioihin tuli muutos, sillä Kaija kuoli, tukehtui, 10 vuoden ikäisenä.   :'( Ostimme Oskarille lähes heti uuden kaverin, jonka nimesimme myös Kaijaksi. Uusi Kaijamme oli 2 kuukauden ikäinen, mutta uusi Kaija ja Oskari eivät tulleet toimeen keskenään. Oskari ei ollut vielä toipunut Kaijan kuolemasta, joten se ei hyväksynyt uutta Kaijaa vaan näykki sitä, rääkyi sille, pakeni sitä ympäri häkkiä yms. Lopulta meidän oli pakko laittaa kaijojen häkkiin väliseinä. Sen avulla tilanne rauhoittui. Uusi Kaija ehti olla meillä kuukauden, ja sitten sekin kuoli, joku kumma sairaus, jota yritän selvittää. Eli Oskarin kummatkin Kaija-nimiset puolisot ovat kuolleet, vielä kuukauden sisällä! :'( Se otti koville myös Oskarille, ja myös meille. Nyt pihaamme "koristaa" kaksi hautaa, joissa lepää Kaijat. Vieläkin tulee vedet silmiin kun ajattelee... No, nyt kun totesimme ettei Oskari näköjään hyväksy uutta puolisoa, emme osta sille enää uutta kaveria! Oskari kun itsekin alkaa olla jo eläkeiässsä.. Nyt kun Oskari elää yksin elämänsä viimeiset vuodet, se on aloittanut kauhean rääkymisen, jota voi kestää koko päivän! En usko että se protestoi koska emme osta sille uutta puolisoa, sillä se ei voinut suorastaan sietää uutta Kaijaa... Mutta se vaan yksinkertaisesti laulaa jatkuvasti. Se käy hermoille, totta tosiaan! Liekö laulaa menetettyjä vaimojaan, vai muuten vaan! Oskari asustaa tilapäisesti makuuhuoneessani, ja se laulaminen käy hermoille!! Oskari laulaa kun luen kirjaa, Oskari laulaa kun katson telkkua, Oskari laulaa kun olen ulkona, Oskari laulaa pahimmassa tapauksessa jo aamu kahdeksalta... Laulu on vielä parhaiten sanottuna "kovaäänistä rääkynää", jota ei jaksa kuunnella! Siskollani on tänä vuonna yo-kirjotukset edessä, se tarvii todellakin lukurauhaa, samoin tarvin minä myös kokeisiin...

Miten ihmeessä  saisin Oskain parhaimmassa tapauksessa vähentämään lauluaan
80 %:sesti, tai edes 50%:sesti??

Virikkeiden puutetta häkissä saattaa kyllä olla, se kun ei oikein tykkää mistään leluista, joita olemme sen häkkiin vuosien varrella laittaneet. Sitä ei kiinnosta rengasköysi-systeemi, ei kulkuset ja helistimet, ei keinu.... Portaat ja tyhjä vessapaperirulla kyllä kelpaavat, mutta muuta virikettä häkissä ei ole!

Mitä voisin keksiä??

En ole päästänyt Oskaria lentelemään vapaana vuosiin (noloa myöntää), mutta vapaaksi pääsyn yhteydessä on ilmennyt ongelmia.Oskari ei halua tulla häkistä ulos ja jos se nyt joskus sieltä uskaltaa tullakin, se ei halua enää takaisin, ja lopuksi kaikki päättyy siihen, että minä jahtaan Oskaria ympäri huonetta pyyhe kourassa. Noin vanhalle linnulle kuin Oskarille tuollainen jahtaaminen tuskin tekee hyvää!! Eräs papukaija-asiantuntijakin sanoi minulle, että vapaana päästämiseen saattaa liittyä riski sydänkohtauksen saamiseen, sillä Oskari on jo noinkin vanha, ja kun sitä ei olla päästetty lentelemään vuosiin, niin sen yleiskuntokin on niin heikko, että pienikin pelästyminen häkin ulkopuolella voi olla kohtalokas! En tiedä oikein onko tuohon syytä uskoa, ajttelin että Oskarin vapaaksi päästäminen saattaisi pikemminkin tehdä sille hyvää, rääkyminenkin saattaisi vähetä!!

Mitä mieltä te olette ideastani??

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #5 : 12.08.02 - klo:01:43:11 »
Ehkei tuo vapaaksi päästäminen todellakaan ole ratkaisu. Lintu hengästyy melko helposti ja varmasti pelkää henkensä edestä, jos se otetaan kiinni pyyhkeellä. Jos joudutkin ottamaan sen kiinni, anna sille hengähdystaukoja.

Jos Oskarilla on riittävästi tilaa häkissä, anna hänen olla siellä. Huutaminen luultavasti liittyy puolison perään huutamiseen, eikä Oskari uutta puolisoa taida hyväksyä. Ehkä poikakaveri olisi yksi vaihtoehto.

Oletko kokeillut laittaa häkkiin peiliä? Vähän kiero konsti, mutta voi vaikka tehota kaveripulaan... Yksi hyvä konsti hiljentää on laittaa jotain mielenkiintoista kuunneltavaa. Esim. kirjastoista saa lintujen laulukasetteja, joita kuuntelee itsekin mieluummin kuin kovaäänistä rääkynää. Ja liverrys kannattaa laittaa juuri niin hiljaiselle, että Oskari saa heristää korviaan.. Voipi vaikka oppia pari uutta sointua samalla ;)

Tuo sairaus (tai mikä lie) pitäisi selvittää, koska hyvin mahdollisesti Oskarillakin on se, vaikkei ilmenekään (vielä) mitenkään. Huomasitko silloin, oliko Kaijoilla erityistä ulostetta, tai minkälaista Oskarilla on? Antibioottikuuri voisi olla paikallaan ihan varmuudenkin vuoksi, olihan Oskarin seurana uusi lintukin, joka saattoi tuoda tullessaan epätoivottuja "vieraita". Kuurin voit saada eläinlääkäriltä puhelinreseptinäkin, eikä hintaakaan tule paljoa, jollet sitten vie Oskaria samalla lääkärille näytille.

Elämäniloa ja paljon vuosia Oskarille!

Kati

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #6 : 12.08.02 - klo:14:27:57 »
Uusi Kaijahan oli se ahmija? Onpa murheellista etta se kuoli :'(

Koska se kuoli nain nopsaan kotiin tulon jalkeen on kaksi vaihtoehtoa: Joko se oli sairas jo kotiin tullessaan tai sai pian kotiin tultuaan Oskarilta jonkun taudin. Lintu voi olla kantaja vaikka ei saisikaan itse oireita ja nuorilla linnuilla voi immuunijarjestelma olla heikko iasta johtuen ja siten saattavat saada tartunnan herkemmin.

Olisi ehka ollut hyva suorittaa ruumiinavaus, jotta syy uuden Kaijan kuolemaan olisi selvinnyt. Varmuuden vuoksi Oskari pitaisi nyt kiireen kaupalla vieda lintuelainlaakariin (Nenonen?) testeihin.

Oskarin laulaminen varmaan johtuu ikavasta. Voi olla etta Oskari yrittaa huudella vanhaa Kaijaansa takaisin, siitahan on vain noin 1kk kun Kaija nr1 kuoli. Oskarin mielesta Kaija on ehka vain eksynyt ja Oskari yrittaa laulaa jatkuvasti etta Kaija nr1 loytaisi kotiin. Vaikea sanoa miten kauan tata kestaa. Sitten kun Oskari tajuaa etta Kaija nr1 ei tule takaisin se voi masentua ja olla vaikka tykkanaan hiljaa jonkun aikaa. Eri yksilot surevat eri tavoin.

Kun Lotti kuoli  :'(  (syopakasvain kuvussa), Keiko ensin huuteli sita pari kuukautta ja vapaana ollessaan aina etsi Lottia ympari taloa ja kavi lapi kaikki Lotin lempipiilopaikat moneen kertaan. Yritimme tietysti selittaa Keikolle mita oli tapahtunut. Sitten vahitellen Keiko ymmarsi etta Lotti ei tule takaisin ja siita alkoi masennus. Keiko lakkasi puhumasta ja leikkimasta kokonaan. Mikaan ei auttanut. Veimme testeihin elainlaakariin - mitaan ei loytynyt. Masennus kesti myos pari kuukautta. Sitten vahitellen Keiko alkoi taas kayttaytya normaalisti. Kaiken kaikkiaan kesti noin 6 kk ennenkuin Keiko oli edes jotakuinkin normaali oma itsensa.

Vaikea siis sanoa mita voit tehda. Oskarin pitaisi saada surra Kaijaa nr1 rauhassa, mutta kotona voi tietysti tilanne sen vuoksi kiristya. Ehka voisit yrittaa alkaa opettaa Oskarille pienia helppoja temppuja? Nain Oskari saisi edes vahan muuta ajateltavaa. Myos, nakeeko Oskari ikkunasta ulos?

Jos paastat Oskarin ulos tee se tutussa, pienessa tilassa.

Ajan mittaan voit harkita uuden linnun hankintaa. Kaija nr2 tuli ehka kotiin liian pian Kaija nr1 kuoleman jalkeen Oskarin kannalta. Myos undulaatti (eri hakissa, samassa huoneessa) voi toimia Oskarin seuralaisena.

I try to take one day at the time but sometimes several days attack me at once!

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #7 : 12.08.02 - klo:15:53:19 »

Ehkei tuo vapaaksi päästäminen todellakaan ole ratkaisu. Lintu hengästyy melko helposti ja varmasti pelkää henkensä edestä, jos se otetaan kiinni pyyhkeellä. Jos joudutkin ottamaan sen kiinni, anna sille hengähdystaukoja.

Jos Oskarilla on riittävästi tilaa häkissä, anna hänen olla siellä. Huutaminen luultavasti liittyy puolison perään huutamiseen, eikä Oskari uutta puolisoa taida hyväksyä. Ehkä poikakaveri olisi yksi vaihtoehto.

Oletko kokeillut laittaa häkkiin peiliä? Vähän kiero konsti, mutta voi vaikka tehota kaveripulaan... Yksi hyvä konsti hiljentää on laittaa jotain mielenkiintoista kuunneltavaa. Esim. kirjastoista saa lintujen laulukasetteja, joita kuuntelee itsekin mieluummin kuin kovaäänistä rääkynää. Ja liverrys kannattaa laittaa juuri niin hiljaiselle, että Oskari saa heristää korviaan.. Voipi vaikka oppia pari uutta sointua samalla ;)

Tuo sairaus (tai mikä lie) pitäisi selvittää, koska hyvin mahdollisesti Oskarillakin on se, vaikkei ilmenekään (vielä) mitenkään. Huomasitko silloin, oliko Kaijoilla erityistä ulostetta, tai minkälaista Oskarilla on? Antibioottikuuri voisi olla paikallaan ihan varmuudenkin vuoksi, olihan Oskarin seurana uusi lintukin, joka saattoi tuoda tullessaan epätoivottuja "vieraita". Kuurin voit saada eläinlääkäriltä puhelinreseptinäkin, eikä hintaakaan tule paljoa, jollet sitten vie Oskaria samalla lääkärille näytille.

Elämäniloa ja paljon vuosia Oskarille!

Kati



Oskarin häkissä on kyllä peili... Joo, mullekkin tuli heti Kaijan (uuden Kaijan) kuoleman jälkeen mieleen, että jos tauti olikin joku tarttuva, ja kysäisinkin äidiltäni miten nyt pitäisi toimia, ja että voiko Kaijan kuolemaan liittyä joku tarttuva, tappava tauti. Äitini sanoi ettei oikein sitä usko... Olisi kyllä TODELLA harmi menettää nyt vielä Oskarikin omasta huolimattomuudestaan ja itsepäisyydestään, kun ei voi Oskaria viedä eläinlääkärille. Äitini on yleensä sellainen, että hän haluaa seurata tilannetta rauhassa, enne kun vie eläimen eläinlääkärille, sillä eläinlääkärihän maksaa!...  >:( En tajua äitiäni joskus, pitääkö eläimen olla puolikuollut ennen kuin sen voi äitini mielestä viedä eläinlääkärille?!!

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #8 : 12.08.02 - klo:16:17:44 »

Uusi Kaijahan oli se ahmija? Onpa murheellista etta se kuoli :'(

Koska se kuoli nain nopsaan kotiin tulon jalkeen on kaksi vaihtoehtoa: Joko se oli sairas jo kotiin tullessaan tai sai pian kotiin tultuaan Oskarilta jonkun taudin. Lintu voi olla kantaja vaikka ei saisikaan itse oireita ja nuorilla linnuilla voi immuunijarjestelma olla heikko iasta johtuen ja siten saattavat saada tartunnan herkemmin.

Olisi ehka ollut hyva suorittaa ruumiinavaus, jotta syy uuden Kaijan kuolemaan olisi selvinnyt. Varmuuden vuoksi Oskari pitaisi nyt kiireen kaupalla vieda lintuelainlaakariin (Nenonen?) testeihin.

Oskarin laulaminen varmaan johtuu ikavasta. Voi olla etta Oskari yrittaa huudella vanhaa Kaijaansa takaisin, siitahan on vain noin 1kk kun Kaija nr1 kuoli. Oskarin mielesta Kaija on ehka vain eksynyt ja Oskari yrittaa laulaa jatkuvasti etta Kaija nr1 loytaisi kotiin. Vaikea sanoa miten kauan tata kestaa. Sitten kun Oskari tajuaa etta Kaija nr1 ei tule takaisin se voi masentua ja olla vaikka tykkanaan hiljaa jonkun aikaa. Eri yksilot surevat eri tavoin.

Kun Lotti kuoli  :'(  (syopakasvain kuvussa), Keiko ensin huuteli sita pari kuukautta ja vapaana ollessaan aina etsi Lottia ympari taloa ja kavi lapi kaikki Lotin lempipiilopaikat moneen kertaan. Yritimme tietysti selittaa Keikolle mita oli tapahtunut. Sitten vahitellen Keiko ymmarsi etta Lotti ei tule takaisin ja siita alkoi masennus. Keiko lakkasi puhumasta ja leikkimasta kokonaan. Mikaan ei auttanut. Veimme testeihin elainlaakariin - mitaan ei loytynyt. Masennus kesti myos pari kuukautta. Sitten vahitellen Keiko alkoi taas kayttaytya normaalisti. Kaiken kaikkiaan kesti noin 6 kk ennenkuin Keiko oli edes jotakuinkin normaali oma itsensa.

Vaikea siis sanoa mita voit tehda. Oskarin pitaisi saada surra Kaijaa nr1 rauhassa, mutta kotona voi tietysti tilanne sen vuoksi kiristya. Ehka voisit yrittaa alkaa opettaa Oskarille pienia helppoja temppuja? Nain Oskari saisi edes vahan muuta ajateltavaa. Myos, nakeeko Oskari ikkunasta ulos?

Jos paastat Oskarin ulos tee se tutussa, pienessa tilassa.

Ajan mittaan voit harkita uuden linnun hankintaa. Kaija nr2 tuli ehka kotiin liian pian Kaija nr1 kuoleman jalkeen Oskarin kannalta. Myos undulaatti (eri hakissa, samassa huoneessa) voi toimia Oskarin seuralaisena.




Joo, minäkin olen ajatellut, että joko Kaijalla oli joku tauti jo meille tullessaan, tai se sai jonkun taudin Oskarilta! Minustakin eläinlääkärillä käynti olisi kohdallaan, mutta kun äitini mielestä tilannetta tulee seurata. Näin se sanoi Kaija nr2 kohdallakin, kun lieviä oireita alkoi ilmestyä, ja mikä onkaan lopputulos: Kaija on kuollut!! En ole kyllä katkera äidilleni siitä kun hän ei suostunut viemään Kaija nr2 eläinlääkärille, sillä en oikeastaan olisi itsekään sitä ihan vielä vienyt tarkistuttamaan, sillä oireet olivat apaattisuus, ja ruokahaluttomuus, ei oikein mikään muu, ja nuo oireethan voivat olla vaan huonon päivän merkki, tai jotain muutaa, mitä se tapauksessamme oli! Äitini ei halua viedä Oskaria (kuten ei halunnut Kaija nr2:kaan) eläinlääkärille tod. siksi, koska koiramme ramppaa eläinlääkärissä joka toinen kuukausi! Milloin sillä on ripulia, milloin jalkavaivoja yms. ja siihen menee jo rahaa roppakaupalla, eikä äitini viitsisi "turhan" takia mennä eläinlääkärille, sillä Oskarillahan ei ole mitään oireita vielä!! Toivon tosiaankin, ettei Oskari ole itse jonkun taudin kantaja... No, mutta ainahan voin puhua äidilleni asiasta, suostutella sitä edes kysymään eläinlääkäriltämme neuvoa! Silloin kun Kaija nr1 kuoli, oli Oskari sen kanssa samassa häkissä. Oskari oli kuulemma kihnuttanut päätään Kaija nr1:n päätä vasten, ja uikuttanut sille... :'( En kyllä ymmärrä miten se ei voi tajuta että Kaija on kuollut, sillä Oskarihan itse näki kuinka Kaijan veltto ruumis makasi häkin pohjalla...  :'( Mutta olen kuitenkin samaa mieltä, että se laulaa ikäväänsä, sillä Oskari ei ole ikinä laulanut näin kovasti, ei IKINÄ!! Oskari ei nää tällä hetkellä ulos ikkunasta, sillä sen häkki on aika keskellä huonettani. Ajattelin että Oskari saisi muuta ajateltavaa, jos veisin sen näin kauniina kesäpäivänä ulos häkkineen päivineen, se voisi saada raitista ilmaa, ja kuunnella muiden ulkolintujen sirkutusta. Niinpä teinkin (pesin samalla Oskarin häkin joka ikisen kalterin, suursiivo näet), mutta Oskari oli ensin ihan hädissään uudessa ympäristössä, välillä se kuunteli pääkallellaan, välillä se pelästyi jonkun koiran haukuntaa, ja lenteli kauhuissaan ympäri häkkiä, mutta lopulta se näytti nauttivan ulkonaolosta!! :) Ajattelin viedä sen tänäänkin nautiskelemaan ulos, mutta kun sen vein ulos, se oli vähän aikaa hiljaa, mutta alkoi yhtäkkiä kirkumaan kauhusta jäykkänä, joten vein sen nopeasti takaisin sisälle, sillä kirkuminen oikein kaikui kaduilla, kamalaa kuultavaa!! Mikäköhän sille tuli??

Onko se liian stressaavaa kiikutella Oskaria häkkineen päivineen ulos, kun Oskari on niin vanha (n.10-11vuotta) ja kun se toipuu juuri kahdesta kuolemasta?? Etenkin kun se aina välillä pelästyy jotain ääntä ulkona todella paljon, ja alkaa kirkumaan ja seilaamaan orrella kauhuissaan?? !!

Uutta kaveria Oskarille ei enää tule, sen äitini päätti!!


Elizar

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #9 : 12.08.02 - klo:16:24:39 »
Sinun pitäisi tehdä äidillesi selväksi, että parempi tutkituttaa sairaan oloinen lemmikki, kuin antaa sen kärsiä! Joskus voi olla liian myöhäistä...  :'(... Ja jos kyse on taloudesta, niin lääkäritutkimus on halvempi vaihtoehto kuin uusi lemmikki...

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #10 : 12.08.02 - klo:19:26:53 »
Papukaijat (ja yleensa linnut) ovat aika taitavia peittamaan sairauden oireita. Se on yksi niiden selviytymiskeinoista luonnossa. Luonnossa sairas lintu kiinnittaa akkia petoelaimen huomion ja joutuu syodyksi. Samasta syysta myos lajitoverit voivat alkaa syrjimaan sairasta lintua ja ajaa sen jopa parvesta pois, parvea suojellakseen. Tasta syysta lintu on usein todella sairas siina vaiheessa kun selvia sairauden merkkeja ilmenee. On siis tarkeaa kiinnittaa huomiota pieninkiin ruokahalun, kakan, kaytoksen muutoksiin, jotta sairas saadaan tarpeen vaatiessa ajoissa hoitoon.

Tosin Oskarin kaytoksen muutos tosiaankin on luultavasti Kaijojen kuolemasta johtuvaa, mutta silti olisi hyva tietaa onko Oskari jonkun sairauden kantaja. Ja vaikka Kaija nr2 olisikin ollut alunperin sairas se on voinut myos tartuttaa Oskarin vaikka Oskari olisikin terveen oloinen. Turvallisinta siis olisi tarkastuttaa Oskari, koska nayttaa aika selvalta etta Kaija nr2 kuoli johonkin tautiin.

Oskarin ulkoiluttaminen oli mielestani hyva ajatus  :)
Kun olitte ulkona Oskari saattoi pelastya melkein mita tahansa: varis tms. jossain ylapuolella, kovat aanet jne, koska kuulostaa silta etta Oskari ei ole tottunut kovinkaan paljon oman huoneen ulkopuoliseen elamaan.
Huomaa myos etta koska papukaijat nakevat uv-valon maailma on niiden kannalta varikkaampi kuin meidan. Ikkunat suodattavat uv-valon, joten jos sinulla ei ole uv-lamppua Oskari ei nae uv-vareja sisalla ollessaan eika ole tottunut sellaiseen variloistoon. Siten saattoi jopa pelkkien uusien varien nakeminen ulkona olla Oskarille melkoisen jannittava ja vahan pelottava kokemus.

Jatkaisin varovasti Oskarin ulkoiluttamista saan salliessa. Oskari saa siita muuta ajattelemista. Vie Oskari alkuun ulos vain lyhyiksi ajoiksi ja pidenna aikoja vahitellen. Ole itse aina lahella ja puhu rauhoittavasti Oskarille jos se alkaa pelkaamaan ja  tarpeen vaatiessa vie takaisin sisalle.

Sikali kun huoneessasi tila sallii, voit ehka siirtaa hakkia niin etta se on seinan vieressa lahella ikkunaa. Laita hakki niin etta Oskari voi yhteen paahan mennessaan vahan kurkistaa ikkunasta ulos, mutta voi halutessaan menna nurkan(=seinan) taakse piiloon. Muuta hakin paikkaa sellaisena paivana, jolloin voit seurata miten Oskari siihen sopeutuu ettei tule liikoja sydamentykytyksia.  Ajan mittaan Oskarista voi olla hauska seurata autoliikennetta tai mita ikkunastasi sitten nakyykaan.


I try to take one day at the time but sometimes several days attack me at once!

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #11 : 12.08.02 - klo:20:55:13 »
Ajattelin viela selventaa: Jos Oskari toisella ulkoilukerralla alkoi ihan yllattaen raakymaan se varmasti naki jotakin, joka pelotti. Jos tama tapahtuu vastaisuudessa yrita katsella ymparille ja ylos (missa suunnassa pelottava Oskarin mielesta on eli pakosuunnan vastakkainen suunta) ja selvittaa mika pelottaa. Tietysti jos lintu on kauhuissaan eika rauhoitu on se hyva vieda sisalle, turvaan "vaarasta" kuten teitkin. "Vaara" voi olla varis, haukka, kissa,  joku esine joka liikkuu tuulessa tms.
I try to take one day at the time but sometimes several days attack me at once!

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #12 : 30.08.02 - klo:21:29:15 »
Nyt mä olen huomannut kuten otsikossakin jo lukee että meillä on taas ehkä ongelma.. Kas kun meidän isäneitokakadumme on vähän arka(tai oikeastaan villi, ei arka), koska se on ollut meillä vasta vähän aikaa. Ja se ongelma on se kun hän aina huutaa kauheasti jos vaihdan häkin paperit, ruoat, vedet tms.!
Siis sellaista kirkumista että; "mene pois! älä tule lähellekkään!" ja nokkii kättä jos hän sattuu istuskelemaan juuri sillä oksalla jonka vieressä ruokakupin paikka on.
Siis ei tuo kirkuminen muuten mitään haittaa, mutta kun pelkään että heidän poikasensa rupeavat pelkäämään mua ihan kauheasti! Koska meidän äitinymfimme on jo ruvennut selvästi vähän aristamaan minua, vaikka onkin ollut ennen kauhean utelias ja seurallinen, ja tiedän että se johtuu isänymfin "pelonlietsonnasta"... Eli miten saan poikaset luottamaan ihmiseen vaikka niiden isä inhoaakin yli kaiken meitä???

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #13 : 02.09.02 - klo:10:10:33 »
Taitaapi olla kyseessä reviirinpuolustamista. Asiaa ei välttämättä ole helppo korjata, mutta kaikki muutokset kohdistuen hänen reviiriinsä saattavat auttaa. Eli häkin paikan vaihtaminen, sisustan uusiminen, ruokakippojen sijoittaminen uudelleen yms.

-mika

Re: Jatkuva kirkuminen (Yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #14 : 03.09.02 - klo:18:32:28 »
Se ei taida enää auttaa.....Poikaset sähisevät jo mulle peloissaan... ??? Miten mä saan ne luottamaan muhun!?!