papukaijat • suoranokat • kaijuli.fi

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Re: Undutappelu
« Vastaus #30 : 16.03.06 - klo:16:02:45 »
Meillä poika ja tyttö tappelivat aika hurjasti pesintävaiheessa kun emolla oli muna sisällään, poika yritti aina vaan paritella ja sit ne tippuivat häkin pohjalle ja alkoi kauhea tappelu. Välillä piti mennä väliin, pelotti et muna hajoaa. Onneks niin ei kuitenkaan käynyt. Mut voihan noihin tappeluihin olla vaikka mitä syitä, kaikki ei välttämättä vaan tule aina toimeen..

Re: Undutappelu
« Vastaus #31 : 01.04.06 - klo:15:23:42 »
Meilä tapellaan mustasukkaisuudesta... Eragon ja Juulia kun ovat rakastuneita toisiinsa korvia myöten... Ja Alex on sellanen veikko että pitää ihan kamalasti Eragonista nii pitää aina nokkia Juuliaa. Sitten kun Gloria tykkää Alexista nii se tönii ja nokkii käy juulian päälle. Että silleen meillä  ::)
Take risks. if you win, you will be happy
 
if you lose, you will be wise.

Re: Undutappelu
« Vastaus #32 : 03.04.06 - klo:12:21:21 »
Hoho.. Tuleepa taas seurattua undujen välisiä Kauniit ja Rohkeat -sarjaa. Tai ainakin _Marjaana_n stoori siltä kuulosti ;D
Niin. No meillä on Muusa alkanut repiä Filoa höyhenistä ja pukkaa jalkaa tätä vasten. Tiedä sitten mitä se on, mutta suurimmaksi osaksi uskoisin tämän olevan tyypillistä mustasukkaisuutta. Filo kun tottelee nimeä "Filo" ja aina päästää "tsiu"-äänen kun nimi sanotaan. Pussausta tapahtuu sitten koko aika ja muuta hellyyttelyä. Oksennusta toisen suuhun ja sukimista. On se niin ilo seurata tuota undupariskunnan yhteiseloa! Voih..<3
Beethovenin Oodi Ilolle, on elämäni Valo, luovuuden Muusa ja elämän Filosofia.

Re: Undutappelu
« Vastaus #33 : 17.04.06 - klo:21:18:09 »
Hoho.. Tuleepa taas seurattua undujen välisiä Kauniit ja Rohkeat -sarjaa. Tai ainakin _Marjaana_n stoori siltä kuulosti ;D
Niin. No meillä on Muusa alkanut repiä Filoa höyhenistä ja pukkaa jalkaa tätä vasten. Tiedä sitten mitä se on, mutta suurimmaksi osaksi uskoisin tämän olevan tyypillistä mustasukkaisuutta. Filo kun tottelee nimeä "Filo" ja aina päästää "tsiu"-äänen kun nimi sanotaan. Pussausta tapahtuu sitten koko aika ja muuta hellyyttelyä. Oksennusta toisen suuhun ja sukimista. On se niin ilo seurata tuota undupariskunnan yhteiseloa! Voih..<3
Juu samaa touhua täällä ;D Nyt on Alexilla alkanut toi teini kuume nousemaan :) Herra nimittäin parittelee mun ison leijona pehmolelun korvan kanssa ;D HAH! Ja alkaa pikkasen kiinnostua Gloriasta... Jopa pikkasen ahdiastelee.
Take risks. if you win, you will be happy
 
if you lose, you will be wise.

Re: Undutappelu
« Vastaus #34 : 09.05.06 - klo:10:30:07 »
No... meillä on silleen kun ostin juuri vähän aikaa sitten toisenkin undun niin ennestään oleva melody alkoi seurata lenniä! siis se ei koskaan tule mielellään ihmisen lähelle niin nyt kun utin lennin kädelle Melody lensi kädelleni kans! melody on selvästi kiinnostunut lennistä mutta on itse vielä liian nuori pesittämiseen...  ;D
Tw: Sini, kani, akvaario, akaattikotilot, undulaattiset ja kissa...

Re: Undutappelu
« Vastaus #35 : 09.05.06 - klo:18:15:40 »
melody on selvästi kiinnostunut lennistä mutta on itse vielä liian nuori pesittämiseen...
Voihan linnut olla kiinnostuneita toisistaan vaikkeivät pesiskään. Jopa parittelua saattaa tapahtua lintujen olematta poikasten hommaamis aikeissa.
Nettisivuni Undulaattori

Re: Undutappelu (yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #36 : 14.06.06 - klo:22:13:53 »
Meille tuli nyt Legolaksen Ässä-undu 'kyläilemään' ja ongelmia on tullut nyt. Huomasin tänään että Muusa 'ajattaa' takaa Ässää eikä päästä sitä lähelleen, saati samalle 'taukopaikalle', eli häkin päälle tms. Ässä kun ei ihan näy ymmärtävän lintujen keskinäisiä sääntöjä niin onko peli menetetty vai mikäs olisi ratkaisu? Ässä tuli toimeen Filon kanssa, mutta nyt Filokin muka nokkailee välillä kun Ässä kaikessa rauhassa yrittää tehdä tuttavuutta (tai mistä minä tiedän jos vaikka yrittää kisata Muusasta) ::)

Niin ja Ässällä on oma häkki sitä varten, jos Muusa ja Filo alkaisivat vaikka pesiä. Ja näköjään nyt kun seuraillut niin eipä näy olevan toivoakaan siitä, että Ässää samaan häkkiin voisi laittaa. Tullut Filosta "Muusa kakkonen" ;D
Beethovenin Oodi Ilolle, on elämäni Valo, luovuuden Muusa ja elämän Filosofia.

Re: Undutappelu (yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #37 : 06.12.12 - klo:13:37:57 »
Minulla on kuusi undulaattia, kolme poikaa ja kolme tyttöä. En ole ikinä törmännyt undulaattien tappeluihin (mitä nyt pieniä "normaaleja" riitoja on ollut). Nyt tässä uudessa parvessa nämä kolme poikaa kiehnäävät jatkuvasti keskenään eli pussailevat, rapsuttelevat ja lentelevät häkissä. Ajoittain kuvailemani käytös johtaa poikien välisiin tappeluihin. Nämä tappelut ovat välillä niin rajuja, että undulaatit putoavat häkin pohjalle ja jatkavat riitaa siellä. Usein näissä tappeluissa toinen undulaatti saattaa jopa repiä toista siivestä tai mistä nyt sattuukin saamaan kiinni. Täytyykö tappeluihin puuttua ja jos täytyy niin miten?

Re: Undutappelu (yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #38 : 06.12.12 - klo:22:54:42 »
Meidän tytöillä on tapana suuttuessaan vetää pyrstöstä, edes menneet olivat kumpikin väliin pyrstöttömiä, sulkasato+napakkaveto = ilman pyrstösulkia. Tappelivat myös väliin verissäpäin, mutta sitten olivat ylimpiä ystäviä. Noista ei koskaan tiedä milloin ja mistä jollakin "palaa päreet", nykyisilläkin (kaksi poikaa + kaksi tyttöä) on väliin jakauksia, väliin on tullut verta, väliin ollaan yhtä sulkapalloa jne. Mutta silloin jos menee "järjestelmälliseksi" simputukseksi, eli ei joku ei mahdu jonkun toisen kanssa samaan häkkiin, lähtee simputtaja yksiöön. Vain yhden kerran on pitänyt pitää yksi erilleen, yhden yön, oppi kerralla ei pidä kuin näyttää (jos meno alkaa oleen liian rajua) tuota häkkiä, niin rauha on maassa.

Re: Undutappelu (yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #39 : 21.01.13 - klo:16:47:23 »
En mielelläni haluaisi laittaa unduja eri häkkeihin, kun ovat parvieläimiä. Minun on myös vaikea uskoa sitä, että undulaattini lopettaisi jäähyn avulla nämä riidat. Ilmeisesti minun täytyy silti kokeilla undujen erottamista, koska minusta on hyvin ikävää katsella näin rajuja riitoja. Nämä kaksi poikaa, kun tappelee päivittäin siitä, että kumpi saa pussailla yms. tämän kolmannen poika unduni kanssa. Nämä riidat ovat olleet nyt niin rajuja, että toiselle pojalle oli tullut varpaisiin verta vuotavia haavoja ja toiselta niskasta lähtenyt höyheniä paljon pois. Sitä ihmettelen, että tytöt eivät näitä poikia kiinnosta ollenkaan. Onko kukaan kokeillut muuta vaihtoehtoa, kuin lintujen erottamista toisiin häkkeihin? Auttaisiko vielä isomman häkin hommaaminen tai pitäisikö olla isompi parvi? Vai kenties auttaisiko se, että pitäisin undulaatteja enemmän häkistä vapaana tai kehittäisin häkkiin uusia leluja yms. virikkeitä?

Re: Undutappelu (yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #40 : 21.01.13 - klo:22:01:57 »
En mielelläni haluaisi laittaa unduja eri häkkeihin, kun ovat parvieläimiä. Minun on myös vaikea uskoa sitä, että undulaattini lopettaisi jäähyn avulla nämä riidat. Ilmeisesti minun täytyy silti kokeilla undujen erottamista, koska minusta on hyvin ikävää katsella näin rajuja riitoja. Nämä kaksi poikaa, kun tappelee päivittäin siitä, että kumpi saa pussailla yms. tämän kolmannen poika unduni kanssa. Nämä riidat ovat olleet nyt niin rajuja, että toiselle pojalle oli tullut varpaisiin verta vuotavia haavoja ja toiselta niskasta lähtenyt höyheniä paljon pois. Sitä ihmettelen, että tytöt eivät näitä poikia kiinnosta ollenkaan. Onko kukaan kokeillut muuta vaihtoehtoa, kuin lintujen erottamista toisiin häkkeihin? Auttaisiko vielä isomman häkin hommaaminen tai pitäisikö olla isompi parvi? Vai kenties auttaisiko se, että pitäisin undulaatteja enemmän häkistä vapaana tai kehittäisin häkkiin uusia leluja yms. virikkeitä?
No, onhan se aika rankka ratkaisu, mutta meillä toimi, mikään muu ei toiminut. Olivat siis koko päivän vapaana, iso häkki, ruokaa kuppitolkulla, vaan ei poju ei päästänyt veljeään enää edes nukkumaan tuonne häkin yläosaan, vaan höykkyytti menemään. Siinä vaiheessa sai lähteä yksiöön yöksi. Sen jälkeen ei enää ole ollut tuollaista "simputtamista". Kyllähän nuo vapaana ollessaankin osaavat tapella, vaikka tilaa olisi n. 50 neliötä, niin ei se aina riitä. Ja jos mahdollista, niin voi öykkärit hetkeksi erottaa, omassa häkissään, jos menee ihan mahdottomaksi. Uudet lelut tuovat kyllä rauhan vähäksi aikaa, kun ainakin meillä ne pelottaa koko jengiä.

Re: Undutappelu (yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #41 : 28.01.13 - klo:09:24:51 »
Kiitos vastauksesta mk. Päätin, että seuraan undujeni käytöstä ja touhuja entistä tiiviimmin ja päätän sitten tarvitseeko näitä pojuja erottaa hetkeksi. Hauska sattuma tässä kävi, kun kirjoitin asiasta tänne niin ei ole poikien välillä ollut rajulta näyttäviä tappeluita :D

Vs: Undutappelu (yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #42 : 14.04.16 - klo:22:23:15 »
Meillä on undulaattiparven kokoonpano muuttunut lyhyessä ajassa pariin kertaan. Ensin 8-vuotias naaras jäi yksin sen puolison kuollessa. Sille tuli muutamaa viikkoa myöhemmin kaveriksi 4- ja 5-vuotiaat koiraat, ja kolmikko kaverustui tosi nopeasti, eikä heidän välillään ollut mitään riitoja tai erimielisyyksiä. Naaras pariutui heti nuoremman koiraan kanssa. Parveen saapui paria kuukautta myöhemmin nelivuotias naaras, joka pisti pakan sekaisin kerrasta. Tunnelma on ollut sen saapumisen jälkeen eli kolmen viikon ajan aika äreä.

Nuorempi naaras ei ole kaverustunut vielä kenenkään kanssa, vaan ajaa muut useimmiten pois, jos tulevat lähelle. Naaraat selvästi pelkäävät toisiaan, joten siksi käyttäytyvät aggressiivisesti ja menevät toisiaan karkuun. Koiraatkin pelkäävät tätä nuorempaa naarasta, koska siltä saa aika helposti turpaan ::)

Naaraat eivät onneksi tappele niin, että kävisivät toistensa kimppuun ja taistelisivat verisesti, eivätkä ne myöskään jahtaa toisiaan. Ennemminkin ne nakuttavat toisilleen ja uhkailevat nokkivansa, jos päätyvät lähekkäin. Vanhempi naaras on nähtävästi arvoasteikossa alempi, joten mielestäni kyse ei enää ole välienselvittelystä. Tuntuu kurjalta, että linnut eivät ole juurikaan lähentyneet toisiaan tänä aikana. Jotain pientä lähentymistä on toki havaittavissa eli voivat istua melko lähekkäin ilman nokan näyttämistä toiselle, mutta tämäkään ei aina ole mahdollista.

Linnuilla on puolen neliön häkki ja ovet auki aamusta iltaan. Tilaa on siis mennä alta pois, joten aggressiivisuus ei johdu siitä. Ruokaa on tarjolla useammassa kupissa eri puolilla häkkiä ja häkin ulkopuolella. Tällä hetkellä lintujen tilanne vaikuttaa sen verran kiristyneeltä, että ne eivät kauheasti leiki eikä aiemmin muodostunut koiras-naaraspariskuntakaan kauheasti pussaile tai sui toisiaan, kun koko ajan pitää vahtia, ettei nuorempi naaras tule jäkättämään.

Olisiko ideoita, mitä tässä tilanteessa voisi ehkä vielä tehdä, jotta tutustuminen helpottuisi? Linnuille ei taida olla Feliway-tyyppisiä tuotteita saatavilla?

Vs: Undutappelu (yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #43 : 15.04.16 - klo:08:30:00 »
Valitettava tilanne... :-\

Itse en usko, että linnuille on olemassa feliway-tyyppisiä tuotteita, sillä en ole varma edes toimivatko nisäkkäiden ja lintujen feromonit samalla tavalla. Linnuille markkinarako olisi ymmärrettävästi pienempi, joten tuotteita ei ole myöskään luotu markkinoille.

Onneksi teillä ei kuitenkaan mennä ihan nokkapokkailemaan! Onko tietoa, millainen nuori naaras on ollut edellisessä kodissaan, onko ollut samanlainen äkäpussi, vai voiko kyseessä olla vain kotiutumattomuudesta johtuva stressi ja sen aiheuttama käytöksenmuutos?

Hyvä homma, että selvensit heti viestiisi lintujen elinolot, sillä niitä olisin kysynyt seuraavaksi. :) Moni lintu elää omistajan tietämättä hieman riittämättömissä oloissa tällaisia silmälläpitäen (esim. liian vähän ruokakuppeja noin "riitaiselle" parvelle, liian vähän tilaa väistää jne., vaikka sopuisalle kokoonpanolle vähempikin riittäisi).

Valitettavasti mitään oikotietä sopuun ei välttämättä ole. :-\ Joidenkin lintujen luonne on jostain syystä ilmeisesti sellainen, että ne herkemmin ajattavat toisia, tai joskus jopa valiten silmätikukseen yhden yksilön ja kiusaavat tätä alituiseen, jopa verille saakka. Toki veretönkin, alituinen jahtaaminen ja hätyyttäminen on stressi kiusatulle, jolloin tulee harkita jonkinlaisia erottamistoimenpiteitä.

En nyt suorilta uskalla suositella tätä parannuskeinona, mutta joillain on auttanut parven dynamiikan vaihtuminen: kiusaajalintu on annettu uuteen kotiin, ja siellä se on ollut kuin enkeli muita lintuja kohtaan. Joskus tämä voisi toimia myös kotona niin, että hankkii lintuja lisää, ehkä muuttaa hieman tuttua reviiriä tms. Mutta tuo on siitä hankala ratkaisu, ettei se todellakaan välttämättä toimi, ja jos se ei toimi, sitten on hankkinut turhanpäiten lisää lintuja (varsinkin jos tarkoituksena ei alunperin ollut), tai syytänyt eteenpäin kiusaajalinnun, jonka kohtalona sitten lienee pomppia kodista kotiin, koska se on aina uhitteleva muita lintuja kohtaan. :-\

Vs: Undutappelu (yhdisteltyjä viestejä)
« Vastaus #44 : 15.04.16 - klo:15:26:22 »
Nuorempi naaras on edellisen omistajan mukaan tosi lempeä eikä aiheuta kenellekään harmia :D Mun tietojen mukaan se on asunut kahdessa kodissa tätä ennen ja kummassakin on ollut kaksi lintua. Ehkä siitä on omituista, että parvessa onkin yhtäkkiä neljä jäsentä. Naaras on kooltaan tosi pieni verrattuna koiraisiin, ja mietin, että voisiko myös kokoero vähän pelottaa sitä.

Kun naaraan kumppani kuoli, se kuulemma alkoi heti nyppiä ja sillä onkin rinnassa paljas kohta. Sekin varmasti aiheuttaa inhottavan tunteen, joka sitten vaikuttaa sen käytökseen muita kohtaan. Kun lintu muutti meille, sen vahanahka oli tosi tumma. Muutaman päivän päästä se oli vaalentunut normaaliksi. Tuokin kertonee myllerryksestä, mitä se käy läpi.

Yksi ihan tuulesta temmattu ajatus tuli myös mieleen. Oletan, että linnulla ei ollut edellisessä kodissa lintulamppua, mutta täällä on. Koska lintu näkee maailman nyt vähän eri väreissä, niin ehkä sekin vaikuttaa käytökseen. Mä veikkaan, että tässä on monta pientä ja isoa juttua, jotka ovat muuttuneet sen elämässä lyhyen ajan sisällä, joten tottuminen vähän kestää.

Tilanne ei ole meillä onneksi semmoinen, että lintuja pitäisi erottaa toisistaan. Nuorempi naaras on asunut niin monessa kodissa tähän mennessä, että en koe eettisesti hyvänä juttuna, että se lähtisi taas kiertoon. Pahimmassa tapauksessa se vain pahentaisi sen oloa ja käytöstä. Mun tehtävä on tarjota ympäristö, jossa linnut tulevat toimeen keskenään ja ystävystyvät. Se on vaan välillä vähän hankalaa, kun ei pääse lintujen pään sisään tarkistamaan, mitä voisi tehdä eri tavalla.