Linnut forum

Linnut => Käyttäytyminen ja koulutus => Aiheen aloitti: tipsu - 20.01.13 - klo:22:52:35

Otsikko: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: tipsu - 20.01.13 - klo:22:52:35
Jakoni Otto käsitteli tänään hieman rajunpuoleisesti yhtä siipisulkaansa, ihan kuin olisi yrittänyt repiä sitä irti. Teki tuota vähän väliä pitkähkön aikaa kerrallaan, sulka pysyi kiinni. Ensin ajattelin, että onpa hassua, kun lintu ottaa jalalla kiinni sulasta sukiakseen sitä, mutta pian se ei näyttänyt enää yhtään hassulta. Otto ei ole koskaan ennen minun nähteni tehnyt näin, se ei ole myöskään ikinä nyppinyt itseään. Sulkasatoa sillä on ollut hiljattain, mutta näyttää jo rauhoittuneen. Onko kenelläkään mitään ajatusta siitä, miksi yhtä sulkaa pitää noin kovin repiä? Yrittääkö Otto saada sulkaa irti? Voiko se tuntua jotenkin pahalta? Minusta sulka on ihan normaalissa asennossa ja siistin näköinen, myös lentäessä vaikuttaa normaalilta. Tässä on linkki videoon, josta tuon näkee. Valitettavasti vähän tumma.

http://youtu.be/x2ZcDACnD1E
Otsikko: Re: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: tipsu - 27.02.13 - klo:22:44:11
No niin, nyt sitten huoleni tuosta siipisulan repimisestä on osoittautunut aiheelliseksi. Tänään on häkin pohjalla ollut sulkasilppua ja vasemmasta siivestä on monta reunimmaista sulkaa revitty ihan päreiksi. Jämiä vain tököttää. Edelleen nyt illalla on niitä repinyt, oikeaan siipeen ei kajoa. Otto on ollut erittäin taitava lentäjä, mutta nyt lentäminen on ymmärrettävästi aika surkeaa, vaappuvaa ja lyhyeksi jäävää. Tässä kuvia löydöksestä häkin pohjalla ja Otto siipineen. Onko ehdotuksia, mitä tehdä? Aiemmin ei ole ikinä nyppinyt eikä repinyt itseään, mitään ihmeellistä ei ole meillä hiljattain tapahtunut.
Otsikko: Re: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: tipsu - 27.02.13 - klo:22:46:05
Vielä lisää.
Otsikko: Re: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: Lintunen - 27.02.13 - klo:23:23:49
Voi Ottoa. :( Toivottavasti teillä ei ole kohta kolmea lentämätöntä lintua siellä... Itse en kyllä osaa tuohon mitään sanoa... Voisiko apuja olla semmoisesta suihkeesta olla hyötyä? Yleensä en kyllä suihkeiden kannalla ole, vaan yrittäisi ensin selvittää nyppimisen syyn, ja yleensä esim. rinnasta nyppiminen ei ole niin "vakavaa", vaan tässä tapauksessa lintu tekee itsestään ramman... Toivottavasti selviäisi, tosi harmillinen paikka taitavan lentäjän repiä itseään! :(
Otsikko: Re: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: tipsu - 28.02.13 - klo:00:16:26
Yritän heti aamulla saada eläinlääkärille aikaa, että pääsisi tuota näyttämään. Otolla oli sulkasato hiljattain, joten ehkä joku sulka on kasvanut vialliseksi (luultavasti juuri tuo, mitä se alunperin on yrittänyt kiskoa irti). Toivotaan, ettei ongelma tuosta laajene ja repiminen jää päälle. Kiitos Jonne neuvoista!
Otsikko: Re: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: tipsu - 02.03.13 - klo:16:38:21
Käytiin eläinlääkärillä sitten heti seuraavana päivänä. Sanoi, että liittyy sulkasatoon (joka oli kiivaimmillaan tuossa vuodenvaihteessa) ja että jotkut kasvavat uudet sulat aiheuttavat kirvelyä ja muuta ärsytystä siipeen, siksi Otto repii sitä. Ei löytänyt mitään sellaista sulantynkää, jonka olisi voinut poistaa, joka olisi ollut jotenkin tukkona uusien kasvulle. Leikkasi toiveestani rispaantuneet sulantyngät ihan lyhyiksi, koska ne ainakin selvästi osuivat ikävästi kylkeen ja Otto piti siipeä vähän etäällä vartalosta. Nyt pitäisi kovasti suihkutella lintua ja ihan märäksi, mikä on helpommin sanottu kuin tehty, koska tuo ei halua kylpeä kuin suunnilleen 2 viikon välein, ja sehän ei kastu, jos ei se halua. Päivittäin pitäisi kerran tai kaksi laittaa aloe vera -suihketta siipeen rauhoittamaan kutinaa ja kirvelyä ja pehmentämään ihoa. Soother topical spray on nyt käytössä, mutta senkin suihkuttaminen on hankalaa, koska Otto pelkää pulloa ja yrittää hyökkäillä sitä kohti, jolloin naama on aina ensin tulossa eteen suihkuttaessa. Kiinni ottaminen ja pitäminen ei tule kysymykseen, ei anna myöskään koskea siipiinsä. En haluaisi stressata lintua enempää. Jos Otto jatkaa siiven repimistä, sille voisi sitten laittaa kaulurin siksi aikaa, kunnes uudet sulat ovat kasvaneet. Sekin on huono vaihtoehto, koska se stressaa lintua ja se saattaa aloittaa repimisen uudelleen heti kun kaulurin poistaa.

No sitten tuli erilaisia psyykkisiä syitä, mitä voisi olla kyseessä, mm seksuaalinen turhautuminen. Eläinlääkäri sanoi, että nyt kun se on sukukypsä, tätä ongelmaa voi tulla. Ottohan on 9-vuotias koiras, eli ollut sukukypsä jo muutamia vuosia, ja se on yrittänyt paritella kanssani suunnilleen yhtä kauan. En ole antanut sen tehdä sitä eikä siitä ole aikoihin seurannut mitään kummempaa. Alkuaikoina se tuli aggressiiviseksi ja hyökkäili noissa yhteyksissä, mutta silloin tyhmyyksissäni annoin sen kihnutella, ja varmaan sitä turhautumista tuli silloin. Nyt ei ole pariin vuoteen ollut mitään aggressiivisuusongelmaa, on poika päässyt pahimmista murrosiän höyryistä jo. Joka tapauksessa eläinlääkärin mielestä kannattaisi hillitä tätä paritteluintoa (kuten ongelmamunijoiden munintaakin) kurjistamalla olosuhteita. Enemmän pimeää, esim Oton voisi pitää pienessä matkahäkissä muista linnuista erillään vaikka kellarissa vähin virikkein ja vähemmällä valolla. Siemenet kokonaan pois ja pelleteille. Ottohan ei ole tähän mennessä suostunut syömään mitään pellettejä. Tähän sanoin kyllä, että jos Oton eristän kaikesta syrjään pieneen tilaan, kun sen häkki on nyt olohuoneessa ja vapaana ollessaan se saa liikkua melkein koko talossa, niin saan sille aikaiseksi vain stressin ja se alkaa takuulla oikeasti nyppiä. Tässä suhteessa siis jatkan entisillä linjoilla. Iso häkki virikkeineen pysyy entisessä paikassa ja Otto saa olla vapaana sen 3-6 tuntia päivästä riippuen. Se on raukka nytkin niin hämillään tilanteesta, kun lentäminen ei onnistu. Eilen se repi vielä pari sulkaa irti siivestä (siis niin, että tynkä jäi siipeen ja irronneet sulat ovat repaleisia) ja on nyt täysin lentokyvytön. Ymmärrettävästi sen on vaikea tajuta, ettei se pääsekään lentämällä paikasta toiseen, yrittää kyllä ja mätkähtää lattialle tai milloin mihinkin. Vaarallista on siis tällä hetkellä pojan elo, ja nyt täytyykin yrittää vahtia, ettei se pääse satuttamaan itseään. Tänään ei ole siivestä lähtenyt mitään lisää. Olen nyt vaihtanut heti aamusta häkin pohjapaperit, joten on helppo nähdä, tuleeko lisää tuhoa.

Ja kerrottakoon tässä, että vaikka kyseinen eläinlääkäri on linnuista paljon tietävä ja osaava, niin hänen mielesään mm papukaijan oikea paikka on mahdollisimman matalalla, häkki lattianrajassa, ettei lintu ala dominoivaksi... :o
Otsikko: Re: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: Pupu - 06.05.13 - klo:21:46:26
Mitä Otolle kuuluu? Onko sulkien repimisongelmaan tullut helpotusta?
Otsikko: Re: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: tipsu - 11.05.13 - klo:14:52:39
Otto repi sitten nopeassa tahdissa kaikki lentosulat pois vasemmasta siivestään, oikeasta paria reunimmaista on repinyt. Siihen repiminen sitten loppui. Lentokyvytönhän lintupolo on ollut eikä aina muista sitä itse, vaan on pyrähtävinään välillä jostain lentoon mätkähtääkseen samantien lattialle. Onneksi ei ole satuttanut itseään, vaikka korkealtakin on muutaman kerran pudonnut.
Alkuun oli aika masentunut lintu, jökötti vain paikallaan ja söikin huonosti. Siitä on kuitenkin piristynyt ja touhuaa nykyisin melkein kuin ennen vanhaan. Pitkän aikaa meni ennen kuin Otto uskalsi oleilla lattialla, joka muuten on ollut sen mielipaikka leikkiä. Viikon pari se on nyt taas hiippaillut pitkin lattioita asunnossa ja leikkinyt lattialla rakkailla pulloillaan. Kovasti olen yrittänyt katsoa sen sukiessa itseään, miten kovaa käsittelee siipiään. Mitään silppua ei ole nyhtänyt irti eikä häkin pohjallakaan epäilyttävää ole näkynyt. Selvää uutta kasvua en ole nähnyt lukuunottamatta yhtä sulkatuppea siiven keskivaiheilla. En ole toisaalta saanut katsottuakaan tarkemmin, koska Otto ei anna koskea siipeensä ja kun se näyttää "kotka"-pyynnöllä siivet, ehtii vain yleisesti nopeasti vilkaisemaan.

Tässä pari kuvaa maaliskuun lopulta. Paremmin siipi näkyy tuossa muuten surkean epätarkassa ylemmässä otoksessa. Ihailkaa erityisesti sohvassa näkyviä kakkaviiruja  ;D Näkee, missä Otto on enimmäkseen oleillut, kun ei ole voinut koko taloa alueenaan hyödyntää.
Otsikko: Re: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: Lintunen - 11.05.13 - klo:15:46:05
Voi Ottoa... :-\ Toivottavasti nyt lopettaisi tyystin ja antaisi sulkien kasvaa takaisin koko komeuteensa.
Otsikko: Re: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: tipsu - 10.11.13 - klo:00:48:48
Täytyy nyt tännekin päivittää Oton siipitilanne. Kasvoihan ne sulat takaisin, joskin alkuun oli epäonneakin. Muutama sulka kun ehti melkein jo kasvaa siipeen, niin eikö sattunut kaksikin kertaa haaveri lattialle mätkähdyksen muodossa niin, että ne uudet katkesivat/ irtosivat. Aina ei Otto muistanut, ettei siivissä ollut kantoa, ja yritti lähteä jostain lentoon huonoin tuloksin. Syksyllä en tällaista enää tapahtunut, ja vähitellen kasvoi hienot sulat siipeen. Jonkinlaisella sulkatilanteella alkoi onnistua pienet pyrähdykset  esim pöydältä sohvalle, sohvan selkänojalta olalle. Kun melkein kaikki sulat olivat kasvaneet, onnistui eräänä päivänä lento olohuoneen poikki käytävään, joka yhdistää olohuoneen eteiseen. Siitä on nyt muutamia viikkoja, ja vähitellen lennot alkoivat sujua vielä paremmin, ensin hallittuja laskeutumisia lattialle ja lopulta esim oven päälle. Jonkin aikaa jokainen lento vaati pitkään harkintaa ja suunnittelua eikä niitä ollut montaa päivässä. Viimeisen viikon ajan sitten on lennelty talossa hurjalla innolla joka paikkaan ihan niin kuin ennen. Voi riemua! Helposti onnistuu jopa lattialta oven päälle lennähdys. Ihan kehnoiksi eivät lihasvoimat ehtineet lentotauon aikana mennä. Kuivaharjoituksia Otto kyllä teki sinäkin aikana monta kertaa päivässä, räpytti hurjasti siipiään pitäen varpailla tiukasti alustasta kiinni. Siispä nyt pääsee taas oikein hyvin joka paikkaan pahantekoon...  ;D  

Minkäänlaista nyppimistä ei ole esiintynyt sen jälkeen, kun sulat oli siivestä (ja pari toisesta) revitty, joten ehkä kyseessä sitten oli jotenkin pieleen mennyt sulkasato, jotain ärsytystä jäänyt siipeen. Toivottavasti ei enää toistu. Sen huomasi hyvin, että lentokyvyn menetys vaikutti lintuun paljon. Alkuun Otto oli hyvin apaattinen, hiljainen, söi huonosti. Meni monta kuukautta ennen kuin se alkoi leikkiä, mutta silloinkaan se ei suostunut menemään lattialle, missä se muuten on tykännyt leikkiä. Sieltähän ei päässyt itse pois. Kesällä se vasta alkoi puuhailla lattiallakin, alkoi kävellä pitkin lattioita talon muihin huoneisiin omatoimisesti ja muutenkin käyttäytyä lähes normaaliin tapaan. Mutta nyt lentokykyisenä se on lopulta kokonaan ihan oma riiviö itsensä. Tosin amatsoneja se ei ole vielä ryhtynyt härnäämään, mikä ennen tuotti sille suurta nautintoa. Toinen amatsoneista ei lennä lainkaan ja toinenkin varsin vähän, joten niitä on ollut kiva kiusata mm lentohyökkäyksillä. Viime ajat ovat olleet enemmän samalla tasolla, kun kukaan niistä ei ole lentänyt, Aika näyttää, onko Otto lähentynyt niitä jollain tavoin pysyvästi vai alkaako piakkoin mieleen palautua, miten kivaa niiden härnäily onkaan, kun pääsee taas nopeasti lentäen pakoon.
Otsikko: Re: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: Lintunen - 10.11.13 - klo:12:53:01
Hieno homma että Otolla taas siivet kantaa! :)
Otsikko: Vs: Siipisulan repiminen
Kirjoitti: tipsu - 21.11.15 - klo:23:23:57
Palailen tähän siipisulkienrepimisasiaan. Tuon ensimmäisen episodin jälkeen Otto kasvatti uudet siipisulat ja lensi normaalisti, kunnes teki saman tempun toisen kerran joskus viime vuoden loppupuolella. Repi samalla tavalla vasemmasta siivestä käsisulat ja oikeasta pari reunimmaista. Kun oli saanut ne silputtua, antoi uusien sulkien kasvaa rauhassa uudelleen eikä ole nyppinyt itseään väliaikana muutenkaan, paitsi yhdestä pienestä kohdasta (pari neliösenttiä) selkäpuolelta vasemman siiven tyvestä riipii höyhenet rangoiksi, ei nypi irti. Heinäkuussa se on taas alkanut lentää, ja on lentänyt erittäin taitavasti kuten ennenkin. Eilen sitten huomasin häkin pohjalla muutamia katkottuja sulkia ja lyhyttä sulkasilppua, Otto lensi kuitenkin vielä. Tänään on sitten meillä taas lentokyvytön jako. Vasemmasta siivestä on kutakuinkin kaikki käsisulat silputtu, tynkiä on vain jäljellä. Oikeasta siivestä on joitakin sulkia samalla tavoin pätkitty, ehkä vähän enemmän kuin edellisillä kerroilla. Pitkin iltaa vapaana ollessa melko pakonomaista sulantynkien kiskomista on ollut kaiken aikaa, lintu ei keskity juuri muuhun. Ei ole halunnut juuri rapsuteltavaksikaan tulla.

Kaikkia kertoja edeltävästi on ollut jonkin verran sulkasatoa, muttei mitään massiivista. Nyt syksyllä on kyllä runsaasti hormonihöyryillyt, mikä on lähinnä yritystä paritella minun kanssani, mutta sekin on rauhoittunut jo muutama viikko sitten. Höyryilyihin ei liity nyppimistä eikä tuo tosiaan ole väliaikoina mitenkään vahingoittanut itseään. Nytkään ei siis nypi sulkia, vaan silppuaa ne tyngiksi. Vitamiineja ja kalkkia saa, syö tuoreruokaa ja siemensekoitusta. En tiedä, mikä ihme tuossa on takana. Vaivaako tuossa vasemmassa siivessä joku? Ensimmäiseen 9 elinvuoteen ei mitään tämäntyyppistä ollut, nyt Otto on 12 v. Eläinlääkäri ei ensimmäisellä kerralla löytänyt siivestä mitään syytä repimiseen. Onko kellään muulla vastaavaa?